Juminkeko-säätiö

Juminkeko eli Juminkeko-säätiö ylläpitää Kuhmossa sijaitsevaa Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkekoa. Juminkeko-säätiön toimitalon ovat suunnitelleet arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen.^[1]

Toiminta

Säätiön tehtäviä ovat Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinteen vaaliminen ja kulttuurivaihto Karjalan tasavallan ja Suomen välillä. Käytännössä säätiö järjestää näyttelyitä ja erilaisia tilaisuuksia Kuhmossa ja eri puolilla Suomea ja Karjalan tasavaltaa. Lisäksi toimintaan kuuluu julkaisutoimintaa, perinteen keruuta ja arkistointia sekä Vienan runokylien elvytystoimintaa. Juminkeko toimii myös valtakunnallisena lastenkulttuurikeskuksena perinnekulttuurin alalla.^[2]

Juminkeko-säätiö järjestää tutkimusmatkoja Karjalan tasavallan alueella eri perinnekulttuurin ja sen tutkimuksen toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa SKS:n kansanrunousarkisto ja Kalevalaseura sekä Karjalan puolella Venäjän tiedeakatemian Karjalan Tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti.

Perustoimintaansa säätiö saa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Muu osa toimintavaroista tulee erilaisten hankkeiden (EU-hankkeet, lähialueyhteistyöhankkeet, Suomen Kulttuurirahaston rahoittamat hankkeet, yms.) kautta.

Vienan runokylien elvytys

Juminkeko-säätiö on vuodesta 1990 alkaen toteuttanut yhdessä Karjalan tasavallassa toimivan Arhippa Perttusen säätiön kanssa Vienan runokylien elvytyshanketta, jonka kestoaika on 25 vuotta. Hankkeen tarkoituksena on vienankarjalaisen kulttuurin pelastaminen. Vienan runokylien elvytyshanke hyväksyttiin vuonna 1993 Unescon Kulttuurikehityksen vuosikymmen -ohjelmaan. Hankkeen piiriin kuuluvista kylistä Paanajärven kylä hyväksyttiin World Monuments Watchin Maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuosiksi 1996–2001. Paanajärven kylälle myönnettiin vuoden 2005 Europa Nostra -mitali, joka on korkein eurooppalainen kulttuuriperinnön suojelemisesta annettava palkinto.^[3]

Katso myös

• Juminkeko

Lähteet

Aiheesta muualla

• Säätiön kotisivut
• Vienan runokylien elvyttämistyöstä
• Sommelo-kansanmusiikkijuhlan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)

n k m Kalevala Kalevala-eepos Elias Lönnrot Hahmot Henkilöt Aino Joukahainen Kalervo Kullervo Kyllikki Lemminkäinen Marjatta Pohjolan emäntä (Louhi) Pohjolan isäntä Pohjolan tytär Sampsa Pellervoinen Seppo Ilmarinen Tiera Untamo Väinämöinen Yliluonnolliset Ahto Antero Vipunen Hiisi Iku-Turso Ilmatar Kaleva Mielikki Nyyrikki Tapio Tuonelan emäntä Tuonen poika Tuonen tytti Ukko Vedenväki Vellamo Vetehinen Eläimet Hiiden hirvi Iso härkä Kokko Suomuhauki Tuonen joutsen Tapahtumia ja käsitteitä Impilinna Iso tammi Kilpalaulanta Kultaneito Sammon ryöstö Sampo Tulikipuna Väinämöisen haava Väinämöisen kiellot Väinämöisen tie Väinämöisen tuomio Yhdeksän sairautta Maantiede Ahtola Kalevalan maa (Väinölä) Pohjola Saari Sarajas Tuonela Tuonelan virta Vuojola Kulttuuri Elokuvat Kalevala – Uusi aika Rauta-aika Sampo Näytelmät Kullervo Kypron prinsessa Kirjallisuus Kalevala suomeksi Kalevipoeg Kanteletar Koirien Kalevala Kullervon tarina Sammon salaisuus Suomen kansan vanhat runot Suur-Kalevala Väinämöisen paluu Kuvataide Aino-taru Aino, merelle katsova Ilmarinen kyntää kyisen pellon Ilmarinen kyntää kyisen pellon (veistos) Ilmatar ja sotka Joukahaisen kosto Kullervon kirous Kullervon sotaanlähtö Lemminkäisen äiti Purren valitus Runonlaulajan patsas Sammon puolustus Sammon taonta Väinämöisen laulu Väinämöisen lähtö Väinämöisen soitto Runous Kalevalamitta Kantele Luotteet Runonlaulaja Runonlaulajan kädet Vienan runokylät Yhdistyksiä ja yhteisöjä Helkanuorten liitto Juminkeko-säätiö Kalevalaisen Runokielen Seura Kalevalaisten naisten liitto Kalevala Koru Kalevalaseura Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Muuta Elias Lönnrotin muistomerkki Kalevalakylä Kalevala-muistomerkki Kalevalan päivä Kalevalatalo Kalevala kuvataiteissa Kalevala musiikissa