Johan Agapetus Törngren
Johan Agapetus Törngren (17. elokuuta 1772 Porvoo – 17. toukokuuta 1859 Vesilahti) oli suomalainen Turun akatemian ja Helsingin yliopiston kirurgian ja synnytysopin professori, lääkintöhallituksen pääjohtaja ja arkkiatri.
Törngrenin vanhemmat olivat Uudenmaan jalkaväkirykmentin lippumies Jakob Johan Törngren ja Beata Kristina Malin. Porvoon kymnaasia käynyt Törngren toimi Ruotsin–Venäjän sodan aikana sotalasaretin alilääkärinä Porvoossa 1789–1790 ja sodan jälkeen komppanian välskärinä Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä 1791–1795. Törngrenistä tuli välskärinkisälli 1793 ja hän pääsi ylioppilaaksi 1796. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1798 ja suoritti farmaseuttisen tutkinnon samana vuonna. Törngrenistä tuli lääketieteen kandidaatti 1798, lisensiaatti 1800 ja tohtori 1802. Hän sai professorin arvonimen 1812, arkkiatrin arvon 1833 ja filosofian kunniatohtorin arvon 1840. Hänet aateloitiin 1826.
Törngen toimi pataljoonanlääkärinä Turun läänin jalkaväkirykmentissä 1796–1797 ja Porin läänin jalkaväkirykmentissä 1798–1805. Vuonna 1800 hänestä tuli Ruotsin lääkintökollegion jäsen ja Turun kaupunginvälskäri. Hän oli Suomen talousseuran julkinen rokottajana 1804–1808 sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin rykmentinlääkärinä vuodesta 1805. Vuonna 1811 Törngrenistä tuli Turun kaupunginlääkäri ja 1812 Turun lääninlasareetin kirurgi. Vuonna 1825 Törngren valittiin lääkintöhallituksen edeltäjän lääkintökollegion (Collegium medicum) puheenjohtajaksi ja vuonna 1829 kollegion päätirehtööriksi. Hän erosi tästä toimesta 1833 täysinpalvelleena.
Turun akatemiassa Törngen oli lääketieteen apulaisena ja anatomian prosektorina 1802–1816 sekä kirurgian ja synnytysopin professorina 1816–1833, jolloin hän erosi täysinpalvelleena.
Törngren omisti vuodesta 1817 Laukon kartanon Vesilahdella, missä hän myös asui perheineen. Törngren omisti myös Pirkkalassa sijainneet Nokian ja Haapaniemen kartanot, Nuutajärven kartanon lasitehtaineen Urjalassa sekä useita maatiloja eri puolella Suomea.
Törngren oli vuodesta 1810 lähtien naimisissa Laitilan rovastin Johan Helsingbergin tyttären Eva Agata Helsingbergin (1783–1849) kanssa. Heidän poikansa oli teollisuusmies ja varatuomari Adolf Törngren ja kasvattipoikansa Helsingin yliopiston kirjastonhoitaja Karl Wilhelm Törnegren. Elias Lönnrot toimi ylioppilaana ollessaan neljänä kesänä Törngrenin kasvattipojan kotiopettajana Laukossa. Myöhemmin Lönnrot kirjoitti vuonna 1849 valmistuneen Kalevalan uuden laitoksen asuessaan Laukossa Törngrenien vieraana.
Lähteet
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Kotivuori, Yrjö: Johan Agapetus Törngren. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 29.1.2010.
- Railo, J. E.: Törngren, Johan Agapetus (1772–1859) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.2.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.2.2010.
- Jouko Isometsä: Eva Törngren – Suomen itsenäistymishistorian unohdetuin nainen. Narvasoft.fi, viitattu 1.2.2010
- Jenny af Forselles: Elias Lönnrot ja Eva Törngren, Suomen Kuvalehti, 18.9.1937, nro 38, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||
