Jaakko Hämeen-Anttila

Tätä artikkelia on pyydetty laatuarvioitavaksi. Keskustelun tavoitteena on varmistaa, että artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Mikäli artikkeli läpäisee arvioinnin, se merkitään joko lupaavaksi artikkeliksi tai hyväksi artikkeliksi. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.

Jaakko Hämeen-Anttila
Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin kirjamessuilla 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt	26. helmikuuta 1963 Oulu
Kuollut	18. joulukuuta 2023 (60 vuotta)
Kansalaisuus	suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Helsingin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja	Kaj Öhrnberg
Instituutti	Edinburghin yliopisto Helsingin yliopisto[1]
Tutkimusalue	Arabian ja Persian kielet ja kulttuurit, islam, assyriologia, Lähi-idän ja Euroopan kulttuurien jatkumo
Palkinnot	Vantaa-palkinto 2008 Warelius-palkinto 2011
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jaakko Markus Hämeen-Anttila (26. helmikuuta 1963 Oulu – 18. joulukuuta 2023^[2]) oli suomalainen arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori.^[3] Hän toimi 1990-luvulla Suomen Akatemian tutkijana. Hämeen-Anttila oli vuodesta 2000 Helsingin yliopiston professori, kunnes siirtyi vuonna 2017 Edinburghin yliopistoon.^[4][1]

Hämeen-Anttila tunnettiin Suomessa yleistajuisista islamia koskevista kirjoista sekä itämaisen kirjallisuuden tuotteliaana suomentajana. Hänen laajasta suomennostuotannostaan tunnetuimpia ovat Koraanin ja Gilgamešin uudet suomennokset sekä alkukielestä käännetyt Tuhannen ja yhden yön tarinat. 2000-luvun alusta alkaen Hämeen-Anttila esiintyi tiedotusvälineissä asiantuntijana alaansa liittyvissä kysymyksissä.^[5]

Elämä

Jaakko Hämeen-Anttila syntyi Oulussa tähtitieteen professori Antero Hämeen-Anttilan ja Saara Hannosen toisena lapsena.^[6] Antero Hämeen-Anttilan isä oli kirjankustantaja, kirjailija ja suomentaja Väinö Hämeen-Anttila. Hämeen-Anttila kiinnostui varhain eksoottisista kielistä isänsä kieliharrastuksen ansiosta, aluksi muinaisesta Egyptistä ja myöhemmin arabiasta.^[7][8]

Jaakko Hämeen-Anttila tapasi yliopistossa Virpi Hämeen-Anttilan ja avioitui tämän kanssa vuonna 1984.^[9] He saivat kaksi lasta.^[10] Tytär Maria Hämeen-Anttila (s. 1990) on teoreettisen filosofian tutkija.^[11]

Hän harrasti runojen kirjoittamista ja julkaisi kaksi kokoelmaa omaa runoutta (Gummerus 2005 ja 2007).^[10][12] Virpi Hämeen-Anttilan kanssa hän kirjoitti kaksi rikosromaania (Otava 2018, 2019) yhteisellä kirjailijanimellä Markus Falk.^[12] Hämeen-Anttila kannatti Vasemmistoliittoa.^[13][14][15] Hän oli kristitty.^[16]

Jaakko Hämeen-Anttila kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 18. joulukuuta 2023.^[2]

Tutkimustyö ja tieteellinen ura

Hämeen-Anttila suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1980 ja opiskeli Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla. Aluksi hän keskittyi assyriologiaan professori Simo Parpolan johdolla mutta opiskeli myös arabiaa, persiaa ja kreikkaa. Hämeen-Anttila osasi lukea 20 kieltä ja puhui sujuvasti muutamaa.^[14] Hämeen-Anttilan tohtorinväitöskirja Lexical Ibdāl, Part I: Introduction: Source studies: With a reconstruction of Abu Turāb’s K. al-Iʿtiqāb (1994) käsitteli keskiaikaista arabialaista äänteenmuutoskirjallisuutta, ja siinä rekonstruoitiin erästä kadonnutta teosta.

Hämeen-Anttila oli tuntiopettaja Helsingin yliopistossa 1984–1991, Suomen Akatemian tutkimusassistentti 1991–1997^[17][18] ja vanhempi tutkija 1997–2000.^[17] Hän oli arabian kielen ja kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa vuosina 1994–2000 ja oppiaineen professori 2000–2016. Hänet valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2005.^[19] Hämeen-Anttilaa pyydettiin professoriksi Princetonin yliopistoon vuonna 2012, mutta hän hylkäsi tarjouksen ja jäi Eurooppaan.^[12] Vuosina 2016–2023 Hämeen-Anttila toimi Edinburghin yliopistoon arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina.^[1][20] Lähtiessään Britanniaan hän toi esille pettymyksensä Sipilän hallituksen koulutusleikkauksiin, jotka hänen mukaansa vaikeuttavat korkeatasoisen tieteen tekemistä Suomessa.^[21][22]

Hämeen-Anttilan tieteellisiä artikkeleja julkaistiin suomalaisessa Studia Orientaliassa ja monissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. Pro gradu -tutkielmansa pohjalta hän laati uusassyrian ensimmäisen kieliopin A Sketch of Neo-Assyrian Grammar vuonna 2000. Hämeen-Anttilan merkittävimmät tieteelliset monografiat ovat maqāma-kirjallisuudenlajia käsittelevä Maqama. A History of a Genre (2002),The Last Pagans of Iraq. Ibn Waḥshiyya and His Nabatean Agriculture (2006), tutkimus pakanallisista piirteistä Ibn Waḥšiyyan teoksessa Nabatealainen maanviljelys, Khwadāynāmag. The Middle Persian Book of Kings (2018) ja Portrait of an Eighth-Century Gentleman. Khālid ibn Safwān in History and Literature (2020).^[23][12].

Hämeen-Anttilan tutkimusteemoja olivat klassinen arabialainen kirjallisuus, arabialais-islamilainen kulttuurihistoria sekä kulttuurien vuorovaikutus Lähi-idässä erityisesti käännösten kautta.^[17] 2010-luvulla hän johti Suomen Akatemian hanketta The Intellectual Heritage of the Ancient Near East, jossa tutkittiin kulttuurivirtauksia Mesopotamian kulttuurin, arabialais-islamilaisen kulttuurin ja Kreikan välillä. Viimeisimmissä tutkimuksissaan Hämeen-Anttila keskittyi esi-islamilaisen Persian ja arabikulttuurin vuorovaikutukseen erityisesti kirjallisuudessa ja historiankirjoituksessa vuosina 500–1000.^[23]

Hämeen-Anttila oli päätoimittaja sarjoissa Humaniora (Suomen Tiedeakatemia) ja The Intellectual Heritage of the Ancient and Mediaeval Near East (Ugarit Verlag). Hän oli myös useiden tieteellisten aikakauslehtien toimituskunnan jäsen. Hämeen-Anttilan luottamustehtäviin kuuluivat muun muassa toimiminen Helsingin humanistisen tiedekunnan johtoryhmissä, Italian opetusministeriön nimittämänä komissaarina 2013–2015 ja Union Européenne des Arabisants et Islamisants -järjestön presidenttinä 2014–2018. Humanistisen tiedekunnan 1. varadekaanina hän toimi vuosina 2007–2009. Hämeen-Anttila toimi myös Suomen Lähi-idän instituutin hallituksessa, Suomen kulttuurirahaston hallintoneuvostossa ja Suomalais-arabialaisessa yhdistyksessä. Hän toimi pitkään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon islam-työryhmän varapuheenjohtajana.^[24]

Islamin tutkija ja tietokirjailija

Hämeen-Anttila käänsi suomeksi islamin klassisia tekstejä, kuten Koraanin (1995) sekä ibn Hishamin Profeetta Muhammadin elämäkerran (1999). Hän julkaisi useita populaareja teoksia, joissa suomalaiselle yleisölle tehdään tunnetuksi islamia ja sen historiaa. Niihin kuuluvat Johdatus Koraaniin (1997), Islamin monimuotoisuus (1999), Islam. Taskusanakirja (2001), Islamin käsikirja (2004, useita laitoksia), Jeesus, islamin profeetta (2006) ja monet muut.^[14] Hämeen-Anttila sai muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2005.^[12] Hämeen-Anttilan oma suosikkiteos tuotannossaan oli kirja runoilija Omar Khaijamista.^[14] Mare nostrum. Länsimaisen kulttuurin juurilla (2006) levisi Maria Pakkalan käännöksenä myös arabiankieliseen maailmaan. Hämeen-Anttila yleistajuisti tutkimusalaansa myös artikkelien ja esitelmien kautta sekä esiintymällä tiedotusvälineissä asiantuntijana.^[12]

Hämeen-Anttilan Koraani-käännöstä on luonnehdittu selkeäksi ja kirjalliseksi tyylikkääksi. Hämeen-Anttilan tutkijakollegoiden mukaan käännöksestä on muodostunut Koraanin suomenkielinen standardilaitos.^[12] Koraania Hämeen-Anttila on kommentoinut sanoen, että häntä viehättää sen loppupuolen runollisuus ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden sanoma. ”Profeetta Muhammad aloitti köyhien ja sorrettujen puolustajana. Hän korosti, että rikkaiden ja vahvojen on huolehdittava köyhistä ja heikoista.”^[25]

Hämeen-Anttila pyrki tuomaan islamia koskevassa keskustelussa esille asioiden myönteiset puolet. Vuonna 2002 hän lausui: ”Islamin myönteisistä puolista kertominen on tärkeää, sillä kielteiset puolet tulevat esiin omalla painollaan. Islamilaista kulttuuria tuntevilla on siksi velvollisuus tuoda esille sitä, että islam on paljon laajempi asia kuin se kuva, joka meille välittyy uutisia katselemalla”.^[5] Hämeen-Anttila arvosteli sitä, että julkisuudessa islamista nostettiin esiin usein vain väkivalta ja naisen asema.^[14][26][27] Hän totesi, että suomalainen keskustelu naisten asemasta ei vaikuttaisi tilanteeseen islamilaisessa maailmassa. Sen sijaan kielteisten puolien toistaminen lisää islamvihaa, joka heijastuu Suomessa oleviin muslimeihin.^[14] Islamin väkivallasta Hämeen-Anttila kirjoitti kirjan Islamin miekka (2012). Hämeen-Anttilan mukaan islamin ja väkivallan välillä ei ole välttämätöntä yhteyttä, mutta 2000-luvulla osa islamilaista maailmaa elää vaikeaa aikaa.^[14][28] Hämeen-Anttilan mukaan fundamentalistiseen islamin, mutta myös kristinuskon tulkintoihin liittyy asioita, jotka ovat ristiriidassa länsimaisen yhteiskunnan ja demokratian kanssa.^[21]

Hämeen-Anttila kirjoitti tietokirjoja myös muista aiheista, esimerkiksi Trippi ihmemaahan. Huumeiden kulttuurihistoria (2013). Osan hän kirjoitti vaimonsa Virpi Hämeen-Anttilan kanssa. Jaakko ja Virpi Hämeen-Anttila vastaanottivat vuonna 2002 Eino Leinon palkinnon.^[12]

Palkintoja

• Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston kannustuspalkinto 2001^[29]
• Eino Leinon palkinto yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa monikulttuurisen kirjallisuuskäsityksen edistämisestä 2002
• Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinto 2003^[29]
• Ulkomaantoimittajien yhdistyksen Planeetta-palkinto 2004^[29]
• Lauri Jäntin säätiön kunniamaininta 2004^[29]
• J. V. Snellman -palkinto 2005^[29]
• Valtion tiedonjulkistamispalkinto teoksesta Islamin käsikirja 2005^[29]
• Vantaan kulttuuripalkinto yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa 2008^[30]
• Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto 2011^[29][31]
• Otavan kirjasäätiön tietokirjapalkinto 2012^[29]

Tuotantoa

Kirjoittajana

• Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997. ISBN 952-9842-15-5.
• Reunamerkintöjä. Esseitä ja käännöksiä Lähi-idän kirjallisuudesta. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja n:o 25. Helsinki: Suomen itämainen seura, 1997. ISBN 951-9380-30-2.
• Johdatus Koraaniin. Helsinki: Gaudeamus, 1997 (2. korjattu painos 2006). ISBN 951-662-924-5.
• Jeesus, Allahin profeetta. Tutkimus islamilaisen Jeesus-kuvan muotoutumisesta. Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja 70. Helsinki: Suomen Eksegeettinen seura, 1998. ISBN 951-9217-25-8.
• Islamin monimuotoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8.
• A Sketch of Neo-Assyrian Grammar. State Archives of Assyrian Studies, vol. 13. Helsinki: The Neo-Assyrian text Corpus Project, 2000. ISBN 951-45-9046-5. (englanniksi)
• Islam: Taskusanakirja. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.
• Jumalasta juopuneet. Islamin mystiikan käsikirja. Helsinki: Basam Books, 2002. ISBN 952-9842-61-9.
• Maqama. A History of a Genre. Diskurse der Arabistik, Bd. 5. Wiesbaden: Harrassowitz, 2002. ISBN 3-447-04591-4. (englanniksi)
• Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
• Tarina hullusta rakastajasta ja muita runoja. Jyväskylä: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6873-7.
• Rakkauden atlas. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20024-0. (yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa)
• Usko. Helsinki: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-244-5.
• Jeesus, islamin profeetta. Uudistettu laitos teoksesta Jeesus, Allahin profeetta. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-330-1.
• Mare nostrum. Länsimaisen kulttuurin juurilla. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20449-1.
• The Last Pagans of Iraq. Ibn Waḥshiyya and his Nabatean Agriculture. Leiden: Brill, 2006. ISBN 978-90-04-15010-2. (englanniksi)
• Matkalla Marakandaan. Jyväskylä: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7521-8.
• Omar Khaijam. Runoilijan elämä. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22382-5.
• Tuhannen ja yhden yön erotiikka. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-23950-5.
• Kalifien kirjastossa. Arabialais-islamilaisen tieteen historia. Helsinki: Avain, 2011. ISBN 978-951-692-867-1. (yhdessä Inka Nokso-Koiviston kanssa)
• Islamin miekka. Idän ja lännen konfliktien historia. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25915-2.
• Trippi ihmemaahan. Huumeiden kulttuurihistoria. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27259-5.
• Hämeen-Anttila, Jaakko & Rossi, Venla: Nälästä nautintoihin. Ruoan tarina. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-28195-5.
• Uusi islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-29827-4.

Toimittajana

• Minor Rağaz Collections (Khiṭām al-Muğāshiʕī, the two Dukayns, al-Qulākh ibn Ḥazn, Abū Muḥammad al-Faqʕasī, Manzūr ibn Marthad, Himyān ibn Quḥāfa). Materials for the Study of Rağaz Poetry III. Compiled and edited by Jaakko Hämeen-Anttila. Studia Orientalia, 78. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 1996. ISBN 951-9380-28-0.
• Kaksi filosofia. Toimittanut Jaakko Hämeen-Anttila. Suomentaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Taneli Kukkonen. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-51-1.
• Tiedon valtameri. Islamilaista viisautta. Toimittanut ja suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-44-9.
• Uskontojen risteyksissä. Välimeren alueen uskontojen juurilla. Toimite. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-833-8.
• Tarujen kirja. Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa. Koonneet ja selityksin varustaneet Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21475-5.

Suomentajana

• Sa’dī: Ruusutarha. (Gulistān, 1258). Helsingissä: Otava, 1991. ISBN 951-1-11795-5.
• Rumi, Dzalaladdin: Ruokopillin tarinoita. Kertomuksia Dzalaladdin Rumin Masnavista. (Masnavi, 1200-luku, valikoima). Helsinki: Basam Books, 1995. ISBN 952-9842-08-2.
• Gilgamesh. Kertomus ikuisen elämän etsimisestä. Helsinki: Basam Books, 2000. ISBN 952-9842-34-1. Teoksen verkkoversio.
• Khaijam, Omar: Malja ja mennyt maine. Helsinki: Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-29-5.
• Kuka murhasi Kyttyräselän? Tarinoita Tuhannesta ja yhdestä yöstä. (Alf layla wa-layla). Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-50-3.
• Rumi, Dzalaladdin: Rakkaus on musta leijona. (Divan-i Shams-i Tabrizi, 1200-luku, valikoima). Helsinki: Basam Books, 2002. ISBN 952-9842-55-4.
• Attar, Faridaddin: Lintujen matka. (Mantiq at-tair, noin 1177). Helsinki: Basam Books, 2003. ISBN 952-9842-87-2.
• Abu Nuwas: Runoja kaduilta ja kapakoista. Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-5534-12-X.
• Hafiz, Muhammed Šemseddin: Ruusu ja satakieli. Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-5534-00-6.
• Tuhat ja yksi yötä. (Alf layla wa-layla.) Kuvittanut Heli Hieta. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-23507-1.
• Sa’dī: Kuninkaita ja kerjäläisiä. Kertomuksia, runoja ja sananlaskuja keskiajan Iranista. (Gulistān, 1258.) Uusi suomennos. Helsingissä: Basam Books, 2016. ISBN 978-952-260-370-8.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Hämeen-Anttila, Jaakko: Minun Pohjoiseni: Idän ja lännen välissä. Kaltio 1/2006.
• Islamin vieraana. Yle 2003.

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF Kansalliset Norja Ranska BnF data Saksa Italia Israel Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Latvia Australia Alankomaat Puola Tieteilijät CiNii zbMATH Henkilöt Trove Muut IdRef