Indonesianmänty

Indonesianmänty
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Mäntymäiset Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Männyt Pinus
Laji: merkusii
Kaksiosainen nimi

Pinus merkusii
Junghuhn & de Vriese ex de Vriese, 1845[2]

Katso myös

  Indonesianmänty Wikispeciesissä
  Indonesianmänty Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Indonesianmänty (Pinus merkusii) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva ainavihanta havupuulaji. Se kasvaa luontaisena vuoristoisilla alueilla Kaakkois-Aasiassa. Sitä esiintyy kaikista männyistä eteläisimpänä päiväntasaajan eteläpuolella Indonesian Sumatralla, ainoana eteläisen pallonpuoliskon kotoperäisenä mäntykasvina.

Kuvaus

Indonesianmänty on suurehko puu kasvaen yleensä 30–50 metriä korkeaksi, joissain tapauksissa jopa noin 70-metriseksi. Runko on yleensä suora, ja oksat ylöspäin kaartuvia. Latvuksen muoto on nuorena kartiomainen, vanhemmiten pyöreä. Kaarna on usein paksua ja syvän uurteista tai kilpimäistä puun alaosassa, ohuempaa ja hilseilevää yläosissa ja nuoremmissa oksissa. Lehdet ovat neulasmaisia ja kaksittain. Ne ovat 15–25 senttimetriä pitkiä. Kävyt ovat yleensä 4,5–9 senttimetriä pitkiä, ja yksittäin tai kaksittain oksissa. Kävyt kypsyvät seuraavan vuoden syksynä pölytyksestä. Siemenet ovat siivekkäitä.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö

Indonesianmänty esiintyy luonnonvaraisena laajalla alueella Kaakkois-Aasiassa Vietnamissa, Laosissa, Kambodžassa, Filippiineillä, Malesiassa ja Indonesiassa. Laji menestyy parhaiten valoisilla paikoilla ja hiekkaisilla maaperillä, se kestää hyvin kuivuutta ja kuumuutta.[2]

Käyttö

Puuainesta käytetään rakentamiseen, veneisiin, huonekaluihin, sähköpylväisiin, tulitikkuihin ja paperinvalmistukseen. Puun pihkaa käytetään maaleihin, hajusteisiin ja lääkeaineisiin.[2]

Puuta on istutettu paitsi sahapuuksi, myös eroosion ehkäisyyn.[2]

Lähteet

  1. ↑ Pinus merkusii IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Christopher J. Earle: Pinus merkusii The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • ARKive: Merkus pine (Pinus merkusii) (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Taksonitunnisteet