Hugo Junkers
| Hugo Junkers | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. helmikuuta 1859 Rheydt |
| Kuollut | 3. helmikuuta 1935 (76 vuotta) |
| Ammatti | lentokonesuunnittelija |
| Insinööri | |
| Koulutus | RWTH Aachen ja Technische Universität Berlin |
| Ala | koneinsinööri |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Hugo Junkers (3. helmikuuta 1859 Rheydt – 3. helmikuuta 1935) oli saksalainen lentokonesuunnittelija.
Hugo Junkers opiskeli koneinsinööriksi Berliinin, Karlsruhen ja Aachenin teknillisissä korkeakouluissa. Vuonna 1890 Junkers perusti yhdessä Wilhelm von Oechelhaeuserin kanssa virtausmekaniikan tutkimuslaitoksen.
Tutkimalla omalla tuulitunnelillaan Junkers ymmärsi taloudellisen lentokoneen olevan mahdollinen vain, kun ilmanvastus minimoidaan. Hän päätteli, että sileä metallinen pintarakenne mahdollistaa pienen vastuksen. Tehtaallaan Dessaussa Junkers tuotti moottoreita ja ilmastointiin liittyviä koneita, kunnes vuonna 1909 aloitti yhteistyön lentokoneinsinööri Hans Reissnerin kanssa. Hän toi ajatuksen kokometallisesta lentokoneesta, jonka Junkersin tehdas sitten rakensi vuosina 1914–1915. Tunnuksella Junkers J 1 ja Blecheleseliksi (peltiaasi) kutsuttu kone oli ensimmäinen kokometallinen lentokone ja muodostui lentokonetekniikassa merkittäväksi keksinnöksi. Tätä oli edeltänyt vuonna 1912 Wellblech-Ente, peltiankka, joka oli lentänyt, mutta ei tyydyttänyt suunnittelijoita.[1]
Junkersin tehdas jatkoi koko metallisten lentokoneiden kehittämistä. Junkersin suunnittelelma F 13 oli ensimmäinen kokometallinen kaupallinen lentokone (commercial aircraft). Tästä tuli esikuva monille Junkersin koneille, joista kuuluisin oli 3-moottorinen Ju 52. Junkersin tavoitteena oli rakentaa taloudellisia matkustajakoneita. Näille koneille oli tyypillistä duralumiinisten aaltojäykistettyjen levyjen käyttö pinnassa ja sisäpuolella oli teräksinen ristikkorunkorakenne. Duralumiini on lujempaa kuin tavallinen alumiini, jota oli käytetty vuoteen 1917 saakka. Vuonna 1929 teki ensilentonsa Junkers G.38, jossa paksusiipinen metallirakenne oli viety niin pitkälle, että matkustamotiloja sijoitettiin siipiin. Tehtaalla oli suunnitelma tehdä "lentävä siipi", jossa kaikki matkustajatilat olisivat siivissä, mutta tätä ei ehditty toteuttaa.[1]
Syksyllä 1933 natsit pakottivat sosialistina ja pasifistina tunnetun Junkersin sivuun liiketoiminnastaan. Hän vetäytyi Garmisch-Partenkircheniin. Hän kuoli 76. syntymäpäivänään, 3. helmikuuta 1935. Junkersin kuoleman jälkeen hänen nimeään kantoivat kuuluisat syöksypommittajat Junkers Ju 87 ja Junkers Ju 88.
Lähteet
- Hugo Junkers and His Company (englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b Mustonen, Harri: Peltilinnun tekijä. Tekniikan historia, 2017/6, s. 36-41. Alma Talent Oy.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hugo Junkers Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
