Heiti Talvik

Heiti Talvik (9. marraskuuta 1904 Tartto, Viro – 18. kesäkuuta 1947 Tjumenin alue, Neuvostoliitto^lähde?) oli virolainen ekspressionistinen runoilija. Hän kuului kirjailijaryhmä Arbujadiin^[1].

Elämä

Heiti Talvikin isä oli lääkäri ja äiti pianisti. Vuonna 1924 Talvik lopetti yllättäen koulun ja siirtyi työskentelemään Kohtla-Järven öljyliuskekaivoksille. Samanaikaisesti hän kirjoitti runoja, joita hän lähetti kulttuurilehti Loomingin päätoimittajalle Friedebert Tuglasille. Talvik valmistui vuonna 1926 Pärnun iltalukiosta ja opiskeli 1926–1934 Tarton yliopistossa filosofista kerrontaa.^lähde?

Talvik omistautui vuodesta 1928 lähtien enemmän lyriikalle. Hän julkaisi 1934 ensimmäisen runokokoelmansa Palavik (suom. kuume), jonka ansiosta hänestä tuli tunnetuin virolainen runoilija ja kirjailijaryhmä Arbujadin jäsen^[2]. Kerhon jäseniin kuului myös runoilija Betti Alver, ja Talvik ja Alver avioituivat^[2] vuonna 1937^lähde?.

Neuvostoliiton miehitettyä Viron Talvik joutui Siperiaan, jossa jäljet katosivat. Hänen uskotaan kuolleen kesäkuussa 1947 karkotuksen yhteydessä. Haudan sijaintia ei tiedetä.^lähde?

Julkaisut

• Palavik, 1934
• Kohtupäev, 1937

Postuumisti

• Legendaarne, 2004, kokoomateos Talvikin runoista ja muista teksteistä^[2]

Suomennettuja runoja

Talvikin runoja on suomennettu antologioissa^[3]:

• Kutsut minua nimeltä: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila, 1981
  • Orjien kuoro
• Eestin runotar: virolaisen lyriikan antologia, toim. Elsa Haavio, 1940
  • Dies irae (Dies irae), suom. Matti Kuusi, runo saman nimisestä sarjasta
  • Runoilija, suom. Matti Kuusi
  • Suossa, suom. Matti Kuusi, runo saman nimisestä sarjasta
  • Vapautuminen, suom. Lauri Viljanen
  • Yö, suom. Matti Kuusi

Lähteet

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Ranska BnF data Saksa Yhdysvallat Taiteenala MusicBrainz Henkilöt Deutsche Biographie Muut IdRef