Haute couture

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Paikoin käsittämätöntä tekstiä

Haute Couture ([ot kutyʁ], ransk. korkea räätälöinti tai korkea muoti) on Ranskassa 1700-luvulla alkunsa saanut muotitaide. Nimellä viitataan nykyisin kalliisiin, korkeatasoisiin, mittatilaustyönä ja käsin tehtyihin muotiluomuksiin, joita voidaan pitää taideteoksina. Yhden puvun valmistukseen kuluu sadasta neljäänsataan työtuntia.^[1] Haute Couturea luovat kuuluisat ranskalaiset muotitalot, kuten Chanel ja Christian Dior. Termi viittaa yhtä aikaa suunnittelijoihin, muotitaloihin ja itse luomuksiin. Haute Couture -mallistot eroavat niin kutsutuista "prêt-à-porter"- eli valmisvaatekokoelmista paitsi hintansa, myös valmistusfilosofiansa perusteella. Haute Couture -luomukset ovat monimutkaisia rakenteeltaan ja ne tehdään kalliista materiaaleista ja kankaista tarkasti käsityönä viimeistellen. Uniikkeja asuja ole tehty käytännön näkökohtia huomioiden, vaan ennemmin taideteoksiksi.^[1]

Nimen historia

Haute Couture on oikeudellisesti suojattu nimi. Suojaus on peräisin vuonna 1945 annetuista kriteereistä, jotka kokosi la Chambre Syndicale de Haute Couture, nykyiseltä nimeltään FHCM (La Fédération de la Haute Couture et de la Mode). Samainen organisaatio järjestää mm. Pariisin muotiviikot.^[2]

Nykyisen merkityksen käsitteelle antoi laajalti Haute Couturen isänä pidetty Charles Frederick Worth vuonna 1858. La Chambre Syndicale de la Haute Couture perustettiin vuonna 1911 Charles Frederick Worthin vuonna 1868 aloittaman ensimmäisen kamarin pohjalta.^[2] Nimi "Haute Couture" säilyi säännöstelyn päätyttyä ja hintojen vapauttamisen jälkeen. Muoti muuttui 60-luvulle tultaessa ja muotisuunnittelijat yhdistivät voimansa räätälien ja muotitalojen kanssa. Sen seurauksena syntyi Chambre Syndicale du Prêt-à-Porter des Couturiers et des Créateurs de Mode lokakuussa 1973.^[2]

Kriteerit nimen käytölle

Haute Couture -muotitalojen tulee täyttää seuraavat kriteerit: Käsintehty työ muotitalon työpajoissa, kaksi työpajaa, työntekijöiden määrä, räätälöityjen kappaleiden ainutlaatuisuus, mallistoissa käytetyille materiaaleille asetetut vaatimukset, sekä molempina sesonkeina (kevät/kesä ja syys/talvi) yksi muotinäytös vuosittain. Muotinäytösten tulee olla vähintään 35 mallin muotinäytöksiä, joissa esitellään sekä päivä- että iltapukeutumisia. Kriteerien mukaan Haute Couture -muotitalolla täytyy olla vähintään yksi ateljee Pariisissa, ja ateljeen täytyy työllistää ympärivuotisesti vähintään 15 kokoaikaista työntekijää. Harvoilla on mahdollisuus hankkia todellisia Haute Couture -pukuja.^[1]

Pysyvät jäsenet

Joka vuosi La Fédération de la Haute Couture et de la Moden johtama komitea laatii luettelon yrityksistä, joilla on lupa käyttää nimeä Haute Couture. Tämä valtuutus on voimassa vain yhden vuoden ajan ja muotitalojen on uusittava lupa vuosittain. Haute Couturen pysyvät ja viralliset 15 jäsentä ovat: ^[3]

• Adeline André
• Alexandre Vauthier (hyväksytty joulukuussa 2014)
• Alexis Mabille
• Chanel
• Christian Dior
• Frank Sorbier
• Giambattista Valli
• Givenchy
• Jean Paul Gaultier
• Julien Fournié (hyväksytty joulukuussa 2016)
• House Margiela
• Maurizio Galante
• Schiaparelli (hyväksytty joulukuussa 2016)
• Stéphane Rolland
• Yin Yin (Yiqing Yin)

Ulkomaalaiset jäsenet

Vuodesta 1997 lähtien myös muita kuin ranskalaisia muotitaloja on kutsuttu Pariisin muotiviikoille. Näistä jäsenistä käytetään nimitystä "Couture". Kutsutut jäsenet ovat: ^[3]

• Azzedine Alaia
• Elie Saab
• Fendi
• Giorgio Armani
• Valentino
• Versace
• Victor & Rolf

Vierasjäsenet

Vuonna 1998 luotiin "vierasjäsen"-nimike, jolla kutsuttu muotitalo saa esitellä uusia tuotteitaan mm. Haute Couture -viikoilla. Neljän Haute Couture -osallistumisvuoden jälkeen vierasjäsenet voivat hakea nimitystä "pysyvä jäsen".^[3]

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haute couture Wikimedia Commonsissa