Hardanger-kirjonta

Hardanger-kirjontatyö.

Hardanger-kirjonta eli Hardanger-ompelu[1] on perinteinen revinnäiskirjontamuoto. Se on saanut nimensä Norjan Hardangervuonosta, jonka alueella sitä ommeltiin noin vuosina 1650–1850. Kirjonnan esikuvat lienevät saapuneet Eurooppaan Aasiasta ja Persiasta silkkitietä pitkin.

Hardanger-kirjontakuviot ovat geometrisia, esimerkiksi neliöitä, suorakulmioita, vinoneliöitä, siksak-kuvioita ja ristejä. Kuviot kirjotaan useimmiten helmilangalla tiiviille palttinasidoksiselle kankaalle. On olemassa myös hardanger-töihin erityisesti suunniteltuja, yleensä valkoisia tai kellertäviä hardanger-kankaita.[1]

Kirjonnassa käytetään paula-, sidos- ja tikkipistoja, joilla ommellaan yhteen yleensä neljän langan ryhmiä. Kankaan lankoja voidaan katkaista, ja jäljelle jäävät langat parsitaan muodostaen reikiä ympäröiviä kuvioita. Myös useita erikoistekniikoita saatetaan hyödyntää pitsimäisen vaikutelman aikaansaamiseksi.

Lähteet

  1. ↑ a b Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 514. WSOY, 1958.

Aiheesta muualla

  • Käspaikka - Pohjoista käsityökieltä (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä vaatetukseen, muotiin tai kauneudenhoitoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.