Gunnar Finne

Gunnar Finne
Gunnar Finne vuonna 1939.
Henkilötiedot
Koko nimi	Johan Gunnar Finne
Syntynyt	4. huhtikuuta 1886 Hollola
Kuollut	17. syyskuuta 1952 (66 vuotta) Helsinki
Taiteilija
Kuuluisimpia töitä	Taru ja Totuus Itsenäisyyden leijona
Palkinnot
Pro Finlandia (1951)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Johan Gunnar Finne (4. huhtikuuta 1886 Hollola – 17. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.^[1] Hänen tunnetuimpana teoksenaan pidetään Helsingissä sijaitsevaa Zachris Topeliuksen muistomerkkiä Taru ja totuus.

Elämäkerta

Finne syntyi hollolalaiseen maanviljelijäperheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1905–1906, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1907, Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1907–1909 sekä Wienin taideteollisuuskeskuskoulussa (Wiener Kunstgewerbeschule) vuosina 1909–1910.^[2] Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä vuonna 1916. Finne toimi opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1912–1927^[1] sekä Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1934.

Vuonna 1931 valmistuneeseen Eduskuntataloon Finne suunnitteli useita veistosreliefejä ja piirsi julkisivun pylväskapiteelit.

Gunnar Finnelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951. Hänen veljensä oli sisällissodan aikaisten kenttäoikeuksien organisoijana tunnetuksi tullut insinööri Gustaf Adolf Finne.

Teoksia

• Alfred Kordelinin hautakappelin julkisivureliefit, Rauma (1921)^[3]
• G. A. Petreliuksen suihkukaivo, Turku (1924), yhdessä Armas Lindgrenin kanssa^[4]
• Itsenäisyyden leijona, Monreposin puisto, Viipuri (1927)
• Taru ja totuus, Zachris Topeliuksen muistomerkki, Helsinki (1929–1932)
• Hollolan sankaripatsas (1941)
• Karkkilan sankaripatsas (1948)
• Jyväskylän sankaripatsas, "Uhriliekki" (1922)

Kuvia julkisista teoksista

• 
  Kordelinin kappelin pääoven korkokuvat: reliefinauha, viiniköynnös, surevat enkelit ja polvistunut elonleikkaaja, 1921, Rauma.
• 
  Pellingin retken muistomerkki, 1921, Liisapuistikko, Kruununhaka, Helsinki, Yhdessä Armas Lindgrenin kanssa.^[5]
• 
  G. A. Petreliuksen suihkukaivo, 1924, Turku.
• 
  Osuustoiminta, 1928, Hämeentie 19, Sörnäinen, Helsinki.^[6]
• 
  Taru ja totuus, 1932, Teatteri-esplanadi, Kaartinkaupunki, Helsinki.^[7]
• 
  Pyhä Yrjänä ja lohikäärme, 1932, paljastettu 1962, Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3, Etu-Töölö Helsinki.^[8]
• 
  Säästäväisyys, 1934, Hyvinkää.
• 
  Elämän nektaria, 1938, Oy Alkoholiike Ab, Salmisaarenranta 7, Ruoholahti, Helsinki.^[9]
• 
  Habsburg-hoyrylaivan muistomerkki, 1939, Tähtitorninmäki, Ullanlinna,Helsinki.^[10]
• 
  Sairaanhoito, 1939, Sairaanhoito-opisto, Tukholmankatu 10, Meilahti, Helsinki.^[11]
• 
  Hevoset, 1940, Väylänrinne 1, Tammisalo, Helsinki.^[12]
• 
  Hollolan sankaripatsas, 1941.
• 
  Säästäjä, 1942, entinen Postipankin pääkonttori, Fabianinkatu 19, Kaartinkaupunki, Helsinki.^[13]
• 
  Kansan hyväksi, 1942, Tampere.
• 
  Kalat, 1949, Bensowin-talo, Eteläesplanadi 22, Kaartinkaupunki, Helsinki.^[14]
• 
  Leijonareliefi (vasen), 1952, Jyväskylä.
• 
  Suojelusenkeli, 1954, Outokumpu.

Katso myös

• Elna Kiljander, puoliso
• Jalmari Finne, pikkuserkku

Lähteet

• Tampereen nykytaiteen museo.
• Karkkilan muistomerkit.
• Suomen sotamuistomerkit Tammenlehvän Perinneliitto.^{[vanhentunut linkki]}
• Jyväskylän seurakunta.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Ahtola-Moorhouse, Leena: Finne, Gunnar (1886–1952). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 19.7.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF Kansalliset Suomi (KANTO) Yhdysvallat Taiteenala Musée d'Orsay ULAN Henkilöt Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo