Gullichsen

Gullichsen on suomalainen suku, jonka juuret ovat alkuaan Norjasta. Norjalaisen laivanvarustajan poika Alexander Gullichsen muutti Suomeen 1880-luvulla Gutzeitin sahan palvelukseen. Hänen jälkeläisensä ovat tulleet tunnetuiksi liike-elämän ja kulttuurin aloilla.[1]

Suvun jäseniä ja heidän puolisoitaan

  • Alexander Gullichsen (1865–1917), W. Gutzeit & Co:n toimitusjohtaja 1906–1917[2]
    • Ragni Østgaard (o.s. Gullichsen, 1894–1956), Alexander Gullichsenin tytär, norjalaisen everstiluutnantti Nikolai Ramm Østgaardin puoliso[3]
    • Harry Gullichsen (1902–1954), Alexander Gullichsenin poika, Maire Gullichsenin puoliso, A. Ahlström Osakeyhtiön toimitusjohtaja 1932–1954
    • Maire Gullichsen (o.s. Ahlström, 1907–1990), Harry Gullichsenin puoliso, Walter Ahlströmin tytär, Artekin perustaja, Villa Mairean emäntä[4]
      • Kristian Valter Gullichsen (1932–2021), Harry ja Maire Gullichsenin poika, arkkitehti Gullichsen-Kairamo-Vormala-toimistossa
        • Anna Gullichsen (s. 1956), lastenkirjailija,[5] Kristian Gullichsenin tytär[6]
        • Alvar Gullichsen (s. 1961), Kristian Gullichsenin poika, taiteilija, tunnetaan Bonk Business Inc. -yhtiöstään[7]
      • Johan Gullichsen (1936–2023), Harry ja Maire Gullichsenin poika, Teknillisen korkeakoulun selluloosatekniikan professori, A. Ahlström Osakeyhtiön ja Ahlstrom Oyj:n hallitusten puheenjohtaja, Palikaisten kartanon isäntä[8][9]
        • Johanna Gullichsen (s. 1958), tekstiilisuunnittelija, Johan Gullichsenin tytär[8]
      • Lilli Alanen (o.s. Gullichsen, 1941–2021), Harry ja Maire Gullichsenin tytär, filosofi ja Uppsalan yliopiston filosofian historian professori[10]
  • Hanna Gullichsen (s. 1979), suomalainen kokki ja ruokakirjailija

Äitinsä puolelta sukuun kuuluu muun muassa suomalais-brittiläinen laulaja Ronya (oik. Ronja Stanley, ent. Gullichsen, s. 1991), joka on kirjailija Anna Gullichsenin tytär.[11]

Lähteet

  1. ↑ Jorma Ahvenainen: Gullichsen, Alexander (1865–1917) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Alexander Gullichsen, Stora Enso[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Sanna Mattila: Salaperäisestä suomalais­naisesta tuli Norjan hovin sisä­piiriläinen – tällainen on kotkalaisen Ragnin uskomaton tarina Ilta-Sanomat. 31.1.2021. Viitattu 12.5.2021.
  4. ↑ Jarno Peltonen: Gullichsen, Maire (1907–1990) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. ↑ Anna Gullichsen (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Schildts & Söderströms. Viitattu 18.1.2019.
  6. ↑ Antti Tokola: Gullichsen, Kristian (1932–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004 (päivitetty 15.3.2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  7. ↑ Paula Holmila: Gullichsen hylkäsi Bonkin. Uusi Suomi, 4.4.2008. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ a b Palikainen on idylli mahtipuiden varjossa – Turun Sanomat, 29.8.2004[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Merja Ryhtä: Johan Gullichsen sijoittaa tutkimukseen, tietotekniikkaan, elinkeinoelämään ja nuorten kehittämiseen. Somero, 5.11.2013, 88. vsk, nro 87, s. 3.
  10. ↑ Lilli Alanen Tammi.fi. Arkistoitu 30.11.2010. Viitattu 20.2.2011.
  11. ↑ Noora Vaarala: Entinen poikaystävä huoritteli ja musa-alan sedät nauroivat päin naamaa – sitten Ronja Stanley otti ohjat omiin käsiinsä, ja nyt hän laulaa laukeamisesta Helsingin Sanomat 18.1.2019. Viitattu 18.1.2019.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.