Gotlannin kunta

Gotlannin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Gotlannin lääni
Maakunta Gotlanti
Keskustaajama Visby
Kuntakoodi 0980
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 3 134,98 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 60 124
 – Väestötiheys 19,2 as./km²
www.gotland.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo









Gotlannin aikaisemmat kuntajaot. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienimmällä tekstillä ja vuosien 1952–1970 kuntien nimet jonkin verran isommalla. Vuosien 1952–1970 kuntien rajat on merkitty roosanvärisinä.
Roman luostarin rauniot.

Gotlannin kunta on Ruotsin kunta, joka käsittää Gotlannin saaren Itämeressä ja läheisiä pienempiä saaria. Pienemmistä saarista tärkeimmät ovat Fårö, Stora Karlsö, Lilla Karlsö ja Gotska Sandön. Gotlannin kunta on ainoa Ruotsin kunta, joka käsittää kokonaisen maakunnan ja läänin alueen: Gotlanti muodostaa yksin Gotlannin maakunnan ja Gotlannin läänin.

Kunnan maapinta-ala on 3 134,98 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 60 124 henkeä (31.12.2020).[2] Vuonna 2007 kunnassa oli 854,54 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 27,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kunnan keskustaajama[5] ja samalla suurin taajama on Visbyn kaupunki. Visby on Gotlannin ainoa kaupunki, minkä lisäksi Gotlannissa sijaitsee myös entinen Sliten kauppala.

Kunnan alueella sijaitsi aikaisemmin Roman luostari, mutta se on nykyään raunioina.

Kuntajaon kehitys

Ruotsin uudet kunnallislait astuivat voimaan vuonna 1863. Tämän ja vuoden 1952 kuntauudistuksen välisenä aikana Gotlannissa tapahtui vain pieni määrä aluejakomuutoksia. Vuonna 1886 perustettiin Hemsen taajaväkinen yhdyskunta samannimiseen kuntaan. Visbyn maalaiskunta liitettiin Visbyn kaupunkiin vuonna 1936 ja samana vuonna Othemin maalaiskunta muutettiin Sliten kauppalaksi.

Vuonna 1951 Gotlannissa oli 93 kunnallista toimijaa: yhdet maakäräjät, yksi kaupunki, yksi kauppala, yksi taajaväkinen yhdyskunta ja 89 maalaiskuntaa. Lisäksi oli joukko kuntaliittoja, koska monet pienet kunnat eivät yksin kyenneet selviytymään kaikista tehtävistään. Monissa kunnissa asui alle 100 asukasta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Gotlantiin muodostettiin seuraavat "suurkunnat" (pohjoisesta etelään lueteltuina):[6]

  • Fårösund (aiemmat Bunge, Fleringe, Fårö ja Rute)
  • Lärbro (aiemmat Hall, Hangvar, Hellvi ja Lärbro)
  • Tingstäde (aiemmat Bro, Bäl, Fole, Hejnum, Lokrume, Lummelunda, Martebo, Stenkyrka, Tingstäde ja Väskinde)
  • Dalhem (aiemmat Ekeby, Dalhem, Ganthem, Gothem, Hörsne med Bara, Källunge, Norrlanda ja Vallstena)
  • Romakloster (aiemmat Akebäck, Ala, Anga, Barlingbo, Björke, Buttle, Endre, Follingbo, Gammelgarn, Guldrupe, Halla, Hejdeby, Kräklingbo, Östergarn, Roma, Sjonhem, Vänge ja Viklau)
  • Stenkumla (aiemmat Atlingebo, Enkelhem, Hogräns, Stenkumla, Tofta, Träkumla, Vall ja Västerhejde)
  • Klintehamn (aiemmat Västergarn, Sanda, Mästerby, Väte, Hejde, Klinte, Fröjel, Eksta ja Sproge)
  • Hemse (aiemmat Alva, Fardhem, Gerum, Hemse, Levide, Linde, Lojsta ja Rone)
  • Stånga (aiemmat Bur, När ja Stånga)
  • Ljugarn (aiemmat Alskog, Ardre, Etelhems, Garde, Lau ja Lye)
  • Havdhem (aiemmat Eke, Grötlingbo, Hablingbo, Havdhem, Näs ja Silte)
  • Hoburg (aiemmat Fide, Hamra, Sundre, Vamlingbo ja Öja).

Näistä kunnista Romakloster, Klintehamn ja Ljugarn saivat nimensä uuden kunnan keskustaajaman mukaan. Lisäksi Bogen maalaiskunta liitettiin Sliten kauppalaan. Visbyn kaupunkiin uudistuksella ei ollut vaakutusta. Hemsen taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuoden 1958 alussa.

Jo kymmenen vuoden kuluttua kuntauudistusta pidettiin riittämättömänä, sillä "suurkunnatkin" olivat monissa tapauksissa liian pieniä kyetäkseen selviytymään tehtävistään. Lääninhallitus ehdotti, että Gotlanti olisi jaettu kolmeen kuntaan:

  • Visby ympäristöineen
  • saaren pohjoisosa (keskustaajamana Slite)
  • saaren eteläosa (keskustaajamana Hemse)

Useimmat läänin kunnista puolestaan ehdottivat Gotlannin jakamista viiteen kuntaan, mutta Fårösund ehdotti vain yhden kunnan perustamista koko Gotlantiin. Huhtikuussa 1970 Ruotsin hallitus päätti, että Gotlanti muodostaisi 1.1.1971 alkaen vain yhden kunnan. Samalla lakkautettiin Gotlannin läänin maakäräjät, siirrettiin sen tehtävät uudelle kunnalle ja kyettiin välttämään kaksinkertainen hallinto.

Vuodesta 1999 lähtien Gotlanti on ollut mukana hallintokokeilussa Skånen läänin ja Länsi-Götanmaan läänin kanssa. Kokeilussa tiettyjä lääninhallitusten tehtäviä on annettu maakäräjien (Gotlannissa kunnan) hoidettavaksi.

Vaakuna

Vaakunaselitys:selvennä (Ruotsiksi: I rött fält en stående vädur av silver med beväring av guld, förande ett på korsstav av guld fästat rött banér med bård och fem flikar av guld.)

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Visbyn kaupunki oli ainoa kunta, jolla oli ennestään vaakuna käytössä. Vaakuna kuvaa Jumalan karitsaa (Agnus Dei) punaisessa kentässä. Uusi kunta päätti muokata Gotlannin kuntavaakunan samanlaiseksi kuin Gotlannin maakunnan vaakuna, jota Gotlannin läänikin käyttää. Vaakunakilven väriksi valittiin kuitenkin punainen kaupungin vaakunasta.

  • Visbyn kaupungin vaakuna.
    Visbyn kaupungin vaakuna.
  • Gotlannin kunnan vaakuna.
    Gotlannin kunnan vaakuna.
  • Gotlannin maakunnan ja läänin vaakuna.
    Gotlannin maakunnan ja läänin vaakuna.

Väestönkehitys

Gotlannin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
59 054
1955
  
56 927
1960
  
54 196
1965
  
53 742
1970
  
53 722
1975
  
54 400
1980
  
55 346
1985
  
56 144
1990
  
57 108
1995
  
58 120
2000
  
57 313
2005
  
57 488
2010
  
57 269
2015
  
57 391
2020
  
60 124
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 260 5,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 662 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 169 5,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 50 300 87,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 463 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 437 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 172 935 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 88 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 18,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,1 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 6,0 5,8
  jalostus 16,4 16,2
  palvelut 74,5 75,1
  tuntematon 3,1 3,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 26 010 27 150
  työpaikkaomavaraisuus 95,8

Taajamat

Kunnassa on 17 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 58,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 23 796 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Visby 22 593
2 Hemse 1 715
3 Slite 1 483
4 Klintehamn 1 363
5 Vibble 1 286
6 Romakloster 913
7 Fårösund 816
8 Lärbro 484
9 Norra Visby 453
10 Burgsvik 338
11 Väskinde 337
12 Stånga 317
13 Västerhejde 313
14 Havdhem 298
15 Tingstäde 265
16 Roma 261
17 Ljugarn 238

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Lisäksi Roma kyrkbyn ja Romaklosterin taajamat ovat välillä olleet yhteenkasvaneina, jolloin taajamaa kutsuttiin nimellä Roma.[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Alva
  • Ansarve och Tofta
  • Austers och Sudergårda
  • Barlingbo
  • Bjärges och Nickarve
  • Bjärs
  • Björkhage
  • Bro och Duss
  • Brohagen + Lillåkre
  • Burs
  • Dalhem och Hallvide
  • Eskelhem och Bringsarve
  • Etelhem
  • Garde
  • Gnisvärd och Smågårde
  • Gothem
  • Gute
  • Hablingbo och Medebys
  • Hangvar
  • Hägdarve och Dede
  • Hälge
  • Högklint och Nygårds
  • Hörsne
  • Kappelshamn
  • Katthammarsvik
  • Klinte
  • Klinte och Follingbo norra
  • klinte och Follingbo södra
  • Kräklingbo
  • Levide och Skinnarve
  • Linde
  • Lummelunda och Etebols
  • Lye
  • När
  • Othem
  • Othemars
  • Rone
  • Ronehamn
  • Sanda och Lekarve
  • Sjonhembacke och Haugbro
  • Själsö
  • Stenkumla
  • Sylfaste och Lere
  • Tofta strand (norra delen)
  • Tofta strand (södra delen)
  • Träkumla
  • Valleviken
  • Vänge
  • Västergarn och Stora Mafrids

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Björkhage
  • Buttle
  • Gurfiles
  • Gustavsvik+Annelund
  • Ljugarn
  • Sigsarve

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Gotlannin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Visby (29 valtuutettua)
  • Norra (21 valtuutettua)
  • Södra (21 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Gotlannin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 10 11 13 11 9 11 11 13 11 14 15 13 11 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 0 27 23 19 18 19 18 15 15 13 17 15 14 18 {{{c2022}}}
  Liberaalit 0 6 6 4 7 5 4 2 3 4 4 4 4 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 0 3 3 1 0 0 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 3 6 4 5 4 4 4 7 8 4 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 28 27 27 30 28 28 25 30 23 28 24 24 21 18 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 1 4 4 4 4 4 4 7 8 7 6 7 7 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 6 {{{sd2022}}}
  Muut 33 0 0 0 0 0 3 4 3 0 0 0 1 2 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[23] 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Gotlannin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Akebäckin piiri
  • Alan piiri
  • Alskogin piiri
  • Alvan piiri
  • Angan piiri
  • Ardren piiri
  • Atlingbon piiri
  • Barlingbon piiri
  • Björken piiri
  • Bogen piiri
  • Bron piiri (Gotlanti)
  • Bungen piiri
  • Bursin piiri
  • Buttlen piiri
  • Bälin piiri
  • Dalhemin piiri (Gotlanti)
  • Ekebyn piiri (Gotlanti)
  • Eken piiri
  • Ekstan piiri
  • Endren piiri
  • Eskelhemin piiri
  • Etelhemin piiri
  • Fardhemin piiri
  • Fiden piiri
  • Fleringen piiri
  • Folen piiri
  • Follingbon piiri
  • Fröjelin piiri
  • Fårön piiri
  • Gammelgarnin piiri
  • Ganthemin piiri
  • Garden piiri
  • Gerumin piiri
  • Gothemin piiri
  • Grötlingbon piiri
  • Guldrupen piiri
  • Hablingbon piiri
  • Hallan piiri
  • Hallin piiri
  • Hamran piiri (Gotlanti)
  • Hangvarin piiri
  • Havdhemin piiri
  • Hejdebyn piiri
  • Hejden piiri
  • Hejnumin piiri
  • Hellvin piiri
  • Hemsen piiri
  • Hogränin piiri
  • Hörsne-Baran piiri
  • Klinten piiri
  • Kräklingbon piiri
  • Källungen piiri
  • Laun piiri
  • Leviden piiri
  • Linden piiri
  • Lojstan piiri
  • Lokrumen piiri
  • Lummelundan piiri
  • Lyen piiri
  • Lärbron piiri
  • Martebon piiri
  • Mästerbyn piiri
  • Norrlandan piiri
  • Närsin piiri
  • Näsin piiri (Gotlanti)
  • Othemin piiri
  • Roman piiri
  • Ronen piiri
  • Ruten piiri
  • Sandan piiri
  • Silten piiri
  • Sjonhemin piiri
  • Sprogen piiri
  • Stenkumlan piiri
  • Stenkyrkan piiri (Gotlanti)
  • Stångan piiri
  • Sundren piiri
  • Tingstäden piiri
  • Toftan piiri (Gotlanti)
  • Träkumlan piiri
  • Vallin piiri
  • Vallstenan piiri
  • Vamlingbon piiri
  • Viklaun piiri
  • Visbyn tuomiokirkkopiiri (Visby domkyrkodistrikt)
  • Vängen piiri (Gotlanti)
  • Väskinden piiri
  • Västergarnin piiri
  • Västerhejden piiri
  • Väten piiri
  • Öjan piiri (Gotlanti)
  • Östergarnin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Visby domkyrkoförsamling
  • Othem-Boge
  • Fårö
  • Bunge
  • Forsa
  • Stenkyrka
  • Väskinde
  • Gothem
  • Dalhem
  • Barlingbo
  • Endre
  • Hejdeby
  • Follingbo
  • Akebäck
  • Roma
  • Björke
  • Vänge
  • Östergarn
  • Stenkumla
  • Vall, Hogrän och Atlingbo
  • Eskelhem-Tofta
  • Sanda, Västergarn och Mästerby
  • Väte
  • Hejde
  • Klinte
  • Fröjel
  • Eksta
  • Sproge
  • Garde
  • När-Lau
  • Stånga-Burs
  • Lojsta
  • Linde
  • Alva, Hemse och Rone
  • Fardhem
  • Gerum
  • Levide
  • Havdhem
  • Hoburg

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Akebäck
  • Ala
  • Alskog
  • Alva
  • Anga
  • Ardre
  • Atlingbo
  • Bara*
  • Barlingbo
  • Björke
  • Boge
  • Bro
  • Bunge
  • Burs
  • Buttle
  • Bäl
  • Dalhem
  • Eke
  • Ekeby
  • Eksta
  • Elinghem*
  • Endre
  • Eskelhem
  • Etelhem
  • Fardhem
  • Fide
  • Fleringe
  • Fole
  • Follingbo
  • Fröjel
  • Fårö
  • Gammelgarn
  • Gann*
  • Ganthem
  • Garde
  • Gerum
  • Gothem
  • Grötlingbo
  • Guldrupe
  • Hablingbo
  • Hall
  • Halla
  • Hamra
  • Hangvar
  • Havdhem
  • Hejde
  • Hejdeby
  • Hejnum
  • Hellvi
  • Hemse
  • Hogrän
  • Hörsne med Bara (Hörsne)
  • Klinte
  • Kräklingbo
  • Källunge
  • Lau
  • Levide
  • Linde
  • Lojsta
  • Lokrume
  • Lummelunda
  • Lye
  • Lärbro
  • Martebo
  • Mästerby
  • Norrlanda
  • När
  • Näs
  • Othem
  • Roma
  • Rone
  • Rute
  • Sanda
  • Sankt Clemens*
  • Sankt Drotten*
  • Sankt Hans*
  • Sankt Lars*
  • Sankt Mikael*
  • Sankt Olof*
  • Sankt Per*
  • Silte
  • Sjonhem
  • Sproge
  • Stenkumla
  • Stenkyrka
  • Stånga
  • Sundre
  • Tingstäde
  • Tofta
  • Träkumla
  • Vall
  • Vallstena
  • Vamlingbo
  • Viklau
  • Visby domkyrkoförsamling (Sankta Maria, Visby, Visby stadsförsamling)
  • Visby landsförsamling*
  • Visby ryska*
  • Vänge
  • Väskinde
  • Västergarn
  • Västerhejde
  • Väte
  • Öja
  • Östergarn (Nyagarn)

Kirkot

  • Akebäckin kirkko
    Akebäckin kirkko
  • Alan kirkko
    Alan kirkko
  • Alskogin kirkko
    Alskogin kirkko
  • Alvan kirkko
    Alvan kirkko
  • Angan kirkko
    Angan kirkko
  • Ardren kirkko
    Ardren kirkko
  • Atlingbon kirkko
    Atlingbon kirkko
  • Baran autiokirkko
    Baran autiokirkko
  • Barlingbon kirkko
    Barlingbon kirkko
  • Björken kirkko
    Björken kirkko
  • Bogen kirkko
    Bogen kirkko
  • Bron kirkko
    Bron kirkko
  • Bungen kirkko
    Bungen kirkko
  • Burin kirkko
    Burin kirkko
  • Buttlen kirkko
    Buttlen kirkko
  • Bälin kirkko
    Bälin kirkko
  • Dalhemin kirkko
    Dalhemin kirkko
  • Eken kirkko
    Eken kirkko
  • Ekebyn kirkko
    Ekebyn kirkko
  • Ekstan kirkko
    Ekstan kirkko
  • Elinghemin autiokirkko
    Elinghemin autiokirkko
  • Endren kirkko
    Endren kirkko
  • Eskelhemin kirkko
    Eskelhemin kirkko
  • Etelhemin kirkko
    Etelhemin kirkko
  • Fardhemin kirkko
    Fardhemin kirkko
  • Fiden kirkko
    Fiden kirkko
  • Fleringen kirkko
    Fleringen kirkko
  • Folen kirkko
    Folen kirkko
  • Follingbon kirkko
    Follingbon kirkko
  • Fröjelin kirkko
    Fröjelin kirkko
  • Fårön kirkko
    Fårön kirkko
  • Gammelgarnin kirkko
    Gammelgarnin kirkko
  • Gannin autiokirkko
    Gannin autiokirkko
  • Garden kirkko
    Garden kirkko
  • Gothemin kirkko
    Gothemin kirkko
  • Grötlingbon kirkko
    Grötlingbon kirkko
  • Guldrupen kirkko
    Guldrupen kirkko
  • Hablingbon kirkko
    Hablingbon kirkko
  • Hallan kirkko
    Hallan kirkko
  • Hallin kirkko
    Hallin kirkko
  • Hallshukin kalastuskappeli
    Hallshukin kalastuskappeli
  • Hamran kirkko
    Hamran kirkko
  • Hangvarin kirkko
    Hangvarin kirkko
  • Havdhemin kirkko
    Havdhemin kirkko
  • Hejden kirkko
    Hejden kirkko
  • Hejdebyn kirkko
    Hejdebyn kirkko
  • Hejnumin kirkko
    Hejnumin kirkko
  • Hellvin kirkko
    Hellvin kirkko
  • Hemsen kirkko
  • Hogränin kirkko
    Hogränin kirkko
  • Hörsnen kirkko
    Hörsnen kirkko
  • Klinten kirkko
    Klinten kirkko
  • Kräklingbon kirkko
    Kräklingbon kirkko
  • Källungen kirkko
    Källungen kirkko
  • Laun kirkko
    Laun kirkko
  • Leviden kirkko
    Leviden kirkko
  • Linden kirkko
    Linden kirkko
  • Lojstan kirkko
    Lojstan kirkko
  • Lokrumen kirkko
    Lokrumen kirkko
  • Lummelundan kirkko
    Lummelundan kirkko
  • Lyen kirkko
    Lyen kirkko
  • Lärbron kirkko
  • Martebon kirkko
    Martebon kirkko
  • Mästerbyn kirkko
    Mästerbyn kirkko
  • Norrlandan kirkko
    Norrlandan kirkko
  • Närin kirkko
    Närin kirkko
  • Othemin kirkko
    Othemin kirkko
  • Roman luostarinrauniot
  • Roman kirkko
    Roman kirkko
  • Ronen kirkko
    Ronen kirkko
  • Ruten kirkko
    Ruten kirkko
  • Sandan kirkko
    Sandan kirkko
  • Sjonhemin kirkko
  • Sliten kirkko
    Sliten kirkko
  • Sprogen kirkko
    Sprogen kirkko
  • Stenkumlan kirkko
    Stenkumlan kirkko
  • Stenkyrkan kirkko
    Stenkyrkan kirkko
  • Stångan kirkko
    Stångan kirkko
  • Sundren kirkko
    Sundren kirkko
  • Tingstäden kirkko
    Tingstäden kirkko
  • Toftan kirkko
    Toftan kirkko
  • Träkumlan kirkko
    Träkumlan kirkko
  • Vallin kirkko
    Vallin kirkko
  • Vallstenan kirkko
    Vallstenan kirkko
  • Vamlingbon kirkko
    Vamlingbon kirkko
  • Viklaun kirkko
    Viklaun kirkko
  • Visborgskyrkan
    Visborgskyrkan
  • Visbyn tuomiokirkko
  • Vängen kirkko
    Vängen kirkko
  • Väskinden kirkko
    Väskinden kirkko
  • Västergarnin kirkko
    Västergarnin kirkko
  • Västerhejden kirkko
    Västerhejden kirkko
  • Öjan kirkko
    Öjan kirkko
  • Östergarnin kirkko
    Östergarnin kirkko

Lisäksi Visbyssä sijaitsee muun muassa Pyhän Katariinan kirkon rauniot.

Katso myös

Lähteet

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Visby Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  6. Andersson, Per: Sveriges kommunindelning 1863–1993. Mjölby: Draking, 1993. ISBN 91-87784-05-X.
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.1.2022. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gotlannin kunta.
  • Gotlannin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Gotlands kommun  –  Kuntajaon kehitys ja vaakuna ovat käännöstä.
Gotlannin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnistaRuotsin läänit