Giovanni Papini
| Giovanni Papini | |
|---|---|
 Giovanni Papini ennen vuotta 1922. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. tammikuuta 1881 Firenze Italia |
| Kuollut | 8. heinäkuuta 1956, 75 vuotta Firenze, Italia |
| Kansalaisuus | Italia |
| Ammatti | kirjailija, kriitikko, toimittaja |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | italia |
| Tuotannon kieli | italia |
 Nimikirjoitus | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Giovanni Papini (9. tammikuuta 1881 Firenze Italia – 8. heinäkuuta 1956 Firenze, Italia) oli italialainen toimittaja, esseisti, kriitikko ja kirjailija.
Elämäkerta
Firenzessä syntyneestä Papinista tuli 1910-luvun alussa toimittaja aikakauslehtiin Il Leonardo ((1903–1907) ja La Voce (per. 1908), jotka hän perusti yhdessä Giuseppe Prezzolinin kanssa.[1][2] Hän oli myös L'Animan toimittaja. Hän perusti myös itse Laberce-nimisen lehden (1913–1915), joka oli futurismin kannattaja, ja La vera Italia -lehden (1919-1920). Nuoruuden ateismista Papini kääntyi katoliseksi.[3]
1930-luvulla hän läheni fasismia ja kannatti antisemitismiä. Euroopan Kirjailijaliiton varapuheenjohtajana hän toimi vuodesta 1942. Fasistisen hallinnon romahdettua (1943) Papini vetäytyi fransiskaaniluostariin La Vernaan.lähde?
Kirjallinen tuotanto
Papinin pääteoksena pidetään ironista itsetilitysromaania Un uomo finito (1912). Hänen teoksiaan ovat muun muassa seuraavat:[3]
- Il Crepuscolo dei Filosofi, 1906
- L'Altra meta, Saggio di filosofia mefistofelica, 1911
- Le Memorie d'Iddio, 1911
- Storia di Cristo, 1921 (suom. Kristuksen historia, suom. Valfrid Hedman, Karisto, 1924, 2. painos 1989)
- Un uomo finito, 1912 (suom. Sanovat miehen sammuneen, J. Hollo, Otava, 1925)
- Gog, 1931 (suom. A. Carling, WSOY, 1934)
- Dante Vivo, 1933
- Vita di Michelangiolo, 1949
- Novelli
- Isyys, suom. Valfrid Hedman, antologiassa Isä ja poika, Karisto 1964
Lähteet
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Prezzolini, Giuseppe”, Otavan kirjallisuustieto, s. 599. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Yrjö Koskelainen, Italialaisista aikakauslehdistä, Aika 1912:2, s. 55
- ↑ a b Kirsi Kunnas: Heidenstamista Undsetiin. Suurten kirjailijain elämäkertoja: Giovanni Papini, toim. Eino Palola, s. 495-499. Helsinki: WSOY, 1957.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Giovanni Papini Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
