Gerolamo Cardano
Gerolamo Cardano (24. syyskuuta 1501 – 21. syyskuuta 1576) oli italialainen matemaatikko, lääkäri ja astrologi.[1] Hän esitti ensimmäiset kliiniset kuvaukset lavantaudista. Hän alkoi puhua myös pilkkukuumeesta itsenäisenä tautina.[2] Matematiikan alalla hänet tunnetaan parhaiten algebrasta, josta hän kirjoitti tunnetun Ars magna -teoksensa (1545).[3] Hän perehtyi myös todennäköisyyteen. Tekniikan historiaan hän on jättänyt nimensä kardaaniakselin keksimisen ansiosta.
Cardano oli tunnetun juristi Fazio Cardanon avioton lapsi.[4] Hän opiskeli Pavian ja Padovan yliopistoissa. Hän joutui elämänsä viimeisellä vuosikymmenellä ongelmiin lain kanssa julkaistuaan Jeesus Nasaretilaisen horoskoopin. Hän vietti kuukausia inkvisition vankina.[4]
Cardanolle kuitenkin myönnettiin myöhemmin eläke. Hän kuoli Roomassa 21. syyskuuta 1576, kuten hänen oli väitetty ennustaneen.[5] Toisinaan hänen on väitetty tehneen itsemurhan, mutta varmaa tietoa kuoleman syystä ei ole.
Lähteet
- ↑ Lindell, Ismo: ”De Magnete Sähköstä”, Sähkön pitkä historia, s. 33. Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.
- ↑ http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sotaepid.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www5.geometry.net/detail/scientists/cardano_girolamo_page_no_2.html
- ↑ a b http://www.bookrags.com/biography/girolamo-cardano-wom/
- ↑ http://www.stetson.edu/~efriedma/periodictable/html/Cd.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gerolamo Cardano Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
