Germanistiikka

Germaaniset kielet Euroopassa.

Germanistiikka eli germaaninen filologia on kielitieteen ala, joka tutkii laajasti käsitettynä germaanisia kieliä. Suppeammassa merkityksessä germanistiikka tutkii Keski-Euroopassa puhuttuja germaanisia kieliä, kuten saksaa, goottia ja hollantia. Ala tutkii myös germaanisen kieliperheen yhteistä pohjaa eli germaanisen kantakielen, sen kehityksen ja sen indoeurooppalaista alkuperää. Keski-Euroopassa germanistiikassa korostuu muita maita enemmän myös Saksan kirjallisuuden tutkimus.[1] Germanistiikan tutkijaa kutsutaan germanistiksi.[2]

Kun historiallinen kielitiede syntyi 1800-luvun alkupuolella, germaaninen filologia käsitti kaikkien germaanisten kielten tutkimuksen. Sittemmin siitä ovat eronneet englantilainen filologia eli anglistiikka ja pohjoismaisten kielten tutkimus eli nordistiikka.[1]

  • Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys noin vuonna 1200 eaa.
    Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys noin vuonna 1200 eaa.
  • Germaaniseen kantakieleen liitetyt arkeologiset kulttuurit noin vuonna 500 eaa.
    Germaaniseen kantakieleen liitetyt arkeologiset kulttuurit noin vuonna 500 eaa.
  • Germaaniheimojen levinneisyys vuosina 750 eaa – 1 jaa.
    Germaaniheimojen levinneisyys vuosina 750 eaa – 1 jaa.
  • Germaanisten kielten levinneisyys 900-luvulla.
    Germaanisten kielten levinneisyys 900-luvulla.

Tieteenalan historiaa Suomessa

Saksan kielen opetuksella ja tutkimuksella on Suomen yliopistoissa pitkät perinteet. Turun akatemiassa toimi saksan opettajia jo 1700-luvun alkupuolella. Kaiketi ensimmäinen varsinainen germanistiikan alaan kuuluva tutkimus oli A. J. Sjögrenin väitöskirja De Coganatione linguarum Graecae et Teunocae vuodelta 1815. Sitä seurasi Kaarlo Bergbomin väitöskirja vuodelta 1868. Varsinaisesti germaanisen filologian ala käynnistyi Suomessa kuitenkin 1800-luvun lopulla.[3] Nykyään germaanistia filologiaa voi opiskella esimerkiksi Helsingin yliopistossa.[4] Vuosina 1902–2001 Suomessa tehtiin 52 germanistiikan alan väitöskirjaa.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b Koivulehto, Jorma: Germaaninen filologia ja kansalliset tieteet Virittäjä. 1/1984. Kotikielen Seura. Viitattu 2.11.2023.
  2. ↑ Hartama-Heinonen, Ritva: Tilaa kaikille – Rum för alla?: Nordistiset näkökulmat ja käännöstiede. MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu, 2020. Helsingin yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ H. K. Riikonen: Germanistiikan näköaloja Tieteessä tapahtuu. 3/2007. Viitattu 2.11.2023.
  4. ↑ Germaaninen filologia. Humanistinen tiedekunta helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.11.2023.
  5. ↑ Karlsson, Fred: Kielitieteiden tohtorinväitöskirjat Suomessa 1902–2001. Virittäjä, 1/2003. Kotikielen Seura. Artikkelin verkkoversio.