Gadabuursi

Gadabuursi on pohjoissomalialainen klaani, joka on Dir-klaanin ala-klaani. Gadabuursit ovat Sheikh Samaroonin jälkeläisiä.

Asuinalue kolmen maan alueella

Gadabuursit asuvat nykyisin Somalian, Etiopian ja Djiboutin alueella. Gadabuursit ovat toiseksi suurin somaaliklaani Etiopiassa ja Djiboutissa^[1]. Yhtenä Dirin ala-klaanina, Gadabuursi on sukua Isaa-, Suhurre-, Abdalle-, Qubeys-, Biyomaal, Gaadsan, Gurgure- ja Isaaq-klaaneille. Poliittisesti klaania edustaa Somali Democratic Alliance puolue. Somalimaan nykyinen presidentti Dahir Rayale Kahin on Gadabuursi-klaanista.

Ala-klaaneja

Makaahii
Habar Afaan
Mahad Ase

Gadabursin kuningaskunta

"Gadabursin kuningaskunta" perustettiin 600 vuotta sitten. Kuningaskunta koostui sadan vanhimman komiteasta ja suvussa periytyvästä ugaasista (kuninkaasta). Sadan vanhimman komitea jakautui neljään alajaostoon, joissa kussakin oli 25 vanhimpaa:

Sosiaalikomitea
Puolustuskomitea (hevosmiehet "Fardoolay" ja jalkamiehet]
Talous- ja verotuskomitea
Oikeuskomitea

Neljän komitean puhemiehistä käytettiin nimitystä "Afarta Dhadhaar", ja heidät valittiin kykyjensä mukaan. Sadan vanhimman komitealla ei ollut vakituista kokoontumispaikkaa, vaan se kokoontui siellä, missä ugaas sattui kulloinkin asumaan Abessiiniassa, Somaliassa tai nykyisen Djiboutin alueella. Gadabuursien ugaas ja sadan vanhimman komitea vastustivat aikoinaan brittiläisen imperialismin tuloa, mutta sopivat ehdoista, joilla brittiläisten laivasto voi käydä maissa. Myöhemmin erimielisyydet kasvoivat, ja brittiläiset juonittelivat ugaasia vastaan ja järjestivät vallankaappauksen, joka merkitsi kuningaskunnan romahdusta.

Gadabuursi-aakkosto

Gadabuursi-aakkosto on yksi monista somalian aakkostoista. Sen kehitti vuonna 1933 ugaas Abdurahman Sheikh Nuur. Gadabuursi-aakkostolla on kirjoitettu huomattava määrä kirjallisuutta ja qasida-runoutta. Aakkostoa käytti lähinnä ugaas ja hänen lähipiirinsä asuinalueellaan Pohjois-Somaliassa.