Erityisruokavalio

Erityisruokavalio on määritelmän mukaan joko terveydellisistä syistä noudatettava taikka uskontoon tai muuhun vakaumukseen liittyvä ruokavalio.

Erityisruokavaliossa täytyy olla erityisen huolellinen, jotta ruokavalion kokonaisuus säilyy monipuolisena ja tasapainoisena.[1]

Vakaumukseen perustuvat erityisruokavaliot

Uskonnollisista tai eettisistä syistä noudatettavat ruokavaliot ovat vakaumukseen perustuvia erityisruokavalioita[2][3]. Muslimit käyttävät sallitusta ruoasta nimitystä halal ja juutalaiset košer. Monet hindulaiset ovat ovolaktovegetaareja tai laktovegetaareja, jolloin he eivät he syö lihaa eikä kananmunia.[4][5][6]

Suomen kouluissa ja varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon vakaumukseen perustuvat eriasteiset kasvisruokavaliot. Uskonnolliset ruokavaliot huomioidaan ainoastaan sian- tai naudanlihan ja veriruokien syöntikiellon osalta.[7]

Terveysperustaiset erityisruokavaliot

Ruokavirasto tarkoittaa erityisruokavaliolla ainoastaan ruokavaliota, jossa yhden tai useamman ruoka-aineen käyttöä rajoitetaan terveydellisistä syistä. Erityisruokavalion noudattaminen toimii osana jonkin sairauden hoitoa, ja sen tarkoituksena on tukea yksilön kokonaisvaltaista terveyttä.[8]

Erityisruokavaliota vaativia sairauksia ovat esimerkiksi diabetes, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja ruoka-allergia.[8] Keliaakikot noudattavat gluteenitonta ruokavaliota ja laktoosi-intolerantikot laktoositonta ruokavaliota.[8][2] Allergikot välttelevät ruoka-allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta kuten pähkinää, soijaa, kalaa, äyriäisiä, maitoa, kananmunaa tai vehnää.[9][10] Diabeteksen ja epilepsian[11] hoidossa on käytetty pitkään hiilihydraattien saantia rajoittavia ruokavalioita.[12]

Erityisruokavalio voi olla myös valmistautumista laboratoriotestiin, tai se voi olla laihduttamista, tai se voi perustua nielemis- tai puremisongelmiin, korkeaan verenpaineeseen tai veren rasva-arvoihin, sairauksiin, kuten syövän, munuais- ja muiden elinsairauksien tai perinnöllisten aineenvaihduntasairauksien hoitoon.[13]

Suomen kouluissa ja varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon ne erityisruokavaliot, joiden taustalla on lääkärin toteama terveydellinen peruste, kuten ruoka-aineallergia tai -yliherkkyys[7].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Erityisruokavaliot (Arkistoitu – Internet Archive)Finfood
  2. ↑ a b Erityisruokavaliot peda.net. Viitattu 3.1.2023.
  3. ↑ Uskonnolliset ruokavaliot - uskonnonvapaus.fi uskonnonvapaus.fi. Viitattu 3.1.2023.
  4. ↑ The myth of the Indian vegetarian nation BBC News. 3.4.2018. Viitattu 3.1.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Manolo Corichi: Eight-in-ten Indians limit meat in their diets, and four-in-ten consider themselves vegetarian Pew Research Center. Viitattu 3.1.2023. (englanniksi)
  6. ↑ International New York Times: India’s latest religious and cultural flashpoint: Eggs Deccan Herald. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
  7. ↑ a b Erityisruokavaliot Ruokavirasto. Viitattu 11.1.2024.
  8. ↑ a b c Erityisruokavaliot Ruokavirasto. Viitattu 5.1.2024.
  9. ↑ Ruoka-allergiat, ruokayliherkkyydet ja ravitsemus Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 3.1.2023.
  10. ↑ Kotiliesi: Aikuisten ruoka-aineallergiat ovat usein ristiallergioita: Näin allerginenkin voi syödä omenaa Kotiliesi.fi. 26.9.2020. Viitattu 3.1.2023.
  11. ↑ Nicholas G. Norwitz & Shebani Sethi Dalai & Christopher M. Palmer: Ketogenic diet as a metabolic treatment for mental illness. Current Opinion in Endocrinology, Diabetes & Obesity, 6.8.2020, nro 5, s. 269–274. doi:10.1097/MED.0000000000000564. ISSN 1752-296X. Artikkeli verkossa. en-US
  12. ↑ C Chen et al: Effect of a 90 g/day low-carbohydrate diet on glycaemic control, small, dense low-density lipoprotein and carotid intima-media thickness in type 2 diabetic patients: An 18-month randomised controlled trial. PLOS ONE, 2020, 15. vsk, nro 10, s. e0240158. PubMed:33017456. doi:10.1371/journal.pone.0240158. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Erityisruokavalio osana hoito (Arkistoitu – Internet Archive). HUS 2.4.2004 (englanniksi)