Ensimmäinen kuninkaiden kirja

Ensimmäinen kuninkaiden kirja
מלכים א
Tanak Nevi'im
Raamattu Vanha testamentti
Synty
Kirjoittaja (perint.)	tuntematon
Kirjoituspaikka	Babylon (Babylonin vankeus)[1]
Ajoitus	n. 590–538 eaa.[1]
Teksti
Genre	historiakirja
Alkukieli	heprea
Lyhenne	1. Kun.
Lukuja	22
Jakeita	817
Edeltävä: < 2. Sam.Seuraava: 2. Kun. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista
Infobox OK

Ensimmäinen kuninkaiden kirja (hepr. ‏ספר מלכים א‎, Sefer Melachim Alef) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun yhdestoista ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen viides kirja. Ensimmäinen ja Toinen kuninkaiden kirja sisältävät selonteon muinaisen Israelin ja Juudan kuningaskuntien kuninkaiden teoista. Lisäksi niissä kerrotaan profeettojen Elian ja Elisan toiminnasta.

Ensimmäiseen ja Toiseen kuninkaiden kirjaan viitataan myös ”Kolmantena” ja ”Neljäntenä kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta Samuelin kirjasta käytetään nimiä ”Ensimmäinen” ja ”Toinen kuninkaiden kirja”.^[2][3]

Historia

Kuninkaiden kirjojen kirjoittajista tai kirjoitusajasta ei ole täyttä varmuutta. Tekstin lähteiksi on ilmoitettu seuraavat:

• Salomon tekojen kirja (1 Kun. 11:41)
• Juudan kuninkaiden aikakirjat (14:29; 15:7, 23, jne.)
• Israelin kuninkaiden aikakirjat (14:19; 15:31; 16:14, 20, 27, jne.)

Kirjat on todennäköisesti kirjoitettu vuosien 561 eaa. ja 538 eaa. välillä. Ensin mainittuna vuonna Jojakim vapautui Babylonian kuninkaan Evil-Merodakin vankeudesta, ja se on viimeisen luvun (2 Kun. 25) ajoitus. Jälkimmäisenä vuonna Persian kuningas Kyyros Suuri antoi vapautusmääräyksen.

Tieteellisessä tutkimuksessa vallitsee kuitenkin yleisesti näkemys, että Kuninkaiden kirjat eivät ole syntyneet vain yhden henkilön kynästä, vaan pitkän ajan kuluessa ja useamman eri redaktorin toimesta.^[4] Kuninkaiden kirjojen kreikankielinen käännös Septuagintassa osoittaakin, että tekstiä laajennettiin jopa kokonaisilla jakeilla vielä hyvinkin myöhään: esimerkiksi jakeet 1 Kun. 6:11–13 puuttuvat Septuagintan editiosta. Septuagintan todistus osoittaa myös, että eri tekstiosioiden sijainnit ovat historian saatossa vaihdelleet huomattavastikin: esimerkiksi kuningas Josafatin (1 Kun. 22:41–51) hallintanarratiivi annetaan Septuagintassa jo jakeen 16:28 jälkeen.^[5]

Sisältö

Yhteenveto

• Salomo voidellaan kuninkaaksi (1 Kun 1)
• Daavidin kuolema (2)
• Salomo nai faaraon tyttären, Salomo rukoilee viisautta, Salomon tuomio (3)
• Salomon viisaus ja vauraus (4)
• Salomo rakentaa temppelin, liitonarkki viedään temppeliin, temppelin vihkiminen (6–8)
• Saban kuningatar Salomon luona (10)
• Salomon luopumus ja kuolema (11)
• Israelin kapina (12)
• Jerobeam I Israelin kuninkaana, Rehabeam Juudan kuninkaana (12–14)
• Abiam ja Aasa Juudan kuninkaana, Naadab, Baesa, Eela, Simri, Omri ja Ahab Israelin kuninkaana (15–22)
• Profeetat Elia ja Elisa (17–19)
• Joosafat Juudan kuninkaana, Ahasja Israelin kuninkaina (22)

Lähteet

Kirjallisuutta

• Peltola, Olavi: ”Ensimmäinen kuninkaiden kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ensimmäinen kuninkaiden kirja Wikimedia Commonsissa

Teksti

• Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Ensimmäinen kuninkaiden kirja (Arkistoitu – Internet Archive) (1992)
  • Ensimmäinen kuningasten kirja (Arkistoitu – Internet Archive) (1933)
• Ensimmäinen kuninkaiden kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.

Muuta

• Schets, Joseph: Third and Fourth Books of Kings Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
• Singer, Isidore et al.: Books of Kings. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Books of Kings