Enūma Eliš

Osa artikkelisarjaa
Mesopotamia
Eufrat – Tigris Assyriologia
Imperiumit ja kaupungit Sumer Uruk Ur Eridu Kiš Lagaš Nippur Akkadin valtakunta Akkad Babylon Isin Susa Assyria Assur Ninive Dur-Šarrukin Nimrud Babylonia Kaldea Elam Amorilaiset Hurrilaiset Mitanni Kassiitit Urartu
Kronologia Sumerin kuninkaat Assyrian kuninkaat Babylonian kuninkaat
Kieli Nuolenpääkirjoitus Sumeri – Akkadi Elamiitti – Hurri
Mytologia Enūma Eliš Gilgameš – Marduk Sumerien uskonto Babylonian uskonto
Kulttuuri Taide – Kirjallisuus – Musiikki Babylonialaiset numerot Hammurabin laki
n k m

Enūma Eliš on babylonialainen luomistaru, joka on kirjoitettu seitsemälle savitaululle. Viides taulu ei ole säilynyt kokonaisena. Savitaulut löytyivät Uus-Assyrian kuninkaan Assurbanipalin kirjastosta.

Sisältö

Luomistarussa jumalat, esimerkiksi Ea, syntyvät miespuolisen makean veden jumalan Apsun ja naispuolisen suolaisen veden jumalan Tiamatin sekä näiden pojan Mummun jälkeen. Apsu ja Mummu aikovat tappaa kovaa melua pitävät, nuoremmat jumalat, ja Tiamat päättää kertoa tästä Ealle. Ea taikoo Apsun koomaan, tappaa hänet ja sulkee Mummun pois talostaan. Tiamat aikoo kostaa Apsun kuoleman, mutta kuolee lopulta välienselvittelyssä. Tiamatin puolella riidassa olleet jumalat joutuvat pakkotyöhön. Marduk luo maailman Tiamatin ruumiista. Ihmiskunta luodaan teräaseella lyödyn Kingun ruumiista. Babylon perustetaan kuningasjumalien asuinpaikaksi.

Kirjoitusajankohta ja merkitys

Yleisesti uskotaan, että Enūma Eliš kirjoitettiin Nebukadressar I:n kukistettua Elamin. Ajankohdaksi on kuitenkin ehdotettu myös varhaisempia Babylonian ensimmäisen dynastian ja kassiittidynastian aikakautta. Vanhoista rituaaliohjeistuksesta on käynyt ilmi, että Babylonian myöhäiskaudella Enūma Elišiä resitoitiin Mardukin patsaan edessä Nisannu- (1. kuukausi, maalis–huhtikuu) ja Kislimu-kuiden (9. kuukausi, marras–joulukuu) neljäntenä päivänä akitu-juhlien aikana.^[1] Enūma Eliš toimi myös poliittisena propagandana, sillä se antoi Babylonille sen aseman alueen poliittisena ja uskonnollisena keskuksena, jonka se otti Sumerin Nippurilta.^[2]

Huomattavista eroistaan huolimatta Enūma Elišissä ja Raamatun luomiskertomuksessa on joitain samoja piirteitä. Esimerkiksi babylonialaistarun kuusi jumalten sukupolvea ja yksi jumalten lepo vastaavat Raamatun kuutta luomispäivää ja yhtä lepopäivää. Valon tuleminen, alkumeri sekä ihmisen ilmaantuminen löytyvät molemmista. Raamatun alkumeren nimi tehôm muistuttaa Tiamatia.

Lähteet

• Oshima, Takayoski: The Babylonian God Marduk. Teoksessa Leick, Gwendolyn (toim.): The Babylonian World. Abingdon: Routledge, 2007. ISBN 978-0-415-35346-5.

Viitteet

Kirjallisuutta

• Enuma elish. Det babyloniska skapelseeposet. Översättning från akkadiskan, med inledning och kommentarer av Ola Wikander. Wahlström & Widstrand 2005.

Aiheesta muualla

• The full surviving text of the Enûma Elish
• Genesis and Enûma Elish creation myth comparisons
• Drawings of the tablets, plus translation key, by P. Antonius Deimel S.I. (Latin)
• Enūma Eliš, suomennos englanninkielestä, M. Louhivuori: Taulu I, II, III, IV, V, VI, VII