Emmett Till

Tillin äiti katsomassa hänen ruu­mis­taan yhdessä sul­ha­sensa Gene Mobleyn kans­sa ruu­mis­huo­neella ennen hänen hau­ta­jai­si­aan. Time-lehti nimesi tämän valo­kuvan vuonna 2016 kaik­kien aiko­jen 100 vai­ku­tus­val­tai­sim­man valo­kuvan jouk­koon.[1]

Emmett Louis Till (25. heinäkuuta 1941 Chicago, Illinois – 28. elokuuta 1955 Money, Mississippi) oli Yhdysvalloissa 14-vuotiaana lynkattu afroamerikkalainen poika, jonka tuomiotta jätetystä murhasta tuli yksi Pohjois-Amerikan mustan väestönosan kansalaisoikeusliikkeen tärkeimmistä alkusysäyksistä 1950-luvun puolivälissä.[2]

Chicagolaispoika Emmett Till vietti kesälomaansa 1955 sukulaistensa luona Mississippin osavaltion Tallahatchien piirikunnassa. 21-vuotias valkoinen kaupanhoitaja Carolyn Bryant alkoi syyttää poikaa seksuaalisesta ahdistelusta, muun muassa viheltämisestä hänelle flirttailevasti ja käymisestä häneen käsiksi. Muutamaa päivää myöhemmin Bryantin aviomies ja miehen velipuoli kaappasivat pojan ja lynkkasivat hänet. Ruumis löydettiin kolme päivää myöhemmin Tallahatchie-joesta lähes tunnistamattomaksi ruhjottuna. Syyskuussa 1955 valkoihoisista koostunut valamiehistö vapautti lynkkaajat syytteistä. Carolyn Bryant myönsi myöhemmin liioitelleensa tapausta, ja hänen miehensä ja lankonsa tunnustivat rikoksen ja myivät tarinansa Look-aikakauslehdelle.

Emmett Tillin murhaa on käsitelty monessa kulttuuriteoksessa, ja Tillin mukaan on nimetty monia paikkoja. James Baldwin kirjoitti tapauksen pohjalta näytelmän Blues for Mister Charlie, joka sai Euroopan-kantaesityksensä helsinkiläisen Kansanteatteri-Työväenteatterin esityksenä Laulu valkoiselle herralle tammikuussa 1965[3]. Muita tapauksen innoittamia teoksia ovat Toni Morrisonin näytelmä Dreaming Emmett, Bob Dylanin laulu ”The Death of Emmett Till” ja Emmylou Harrisin laulu ”My Name Is Emmett Till”. Runoja aiheesta ovat julkaisseet ainakin Langston Hughes, Gwendolyn Brooks ja Audre Lorde.

Vuonna 2008 tuli Yhdysvalloissa voimaan laki nimeltä Emmett Till Unsolved Civil Rights Crime Act, joka mahdollistaa puutteellisesti selvitettyjen kansalaisoikeusrikosten ottamisen uudelleen tutkittaviksi.

Lähteet

  1. ↑ When One Mother Defied America: The Photo That Changed the Civil Rights Movement Time. 10.7.2016. Viitattu 22.5.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Herbers, John: Mississippin ”linnoitus”. Helsingin Sanomat, 4.7.1964, s. 4. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 11.10.2020.
  3. ↑ ”Yritys kertoa valon voimasta ja todellisuudesta.” Baldwinia Euroopan-ensiesityksenä. Helsingin Sanomat, 17.1.1965, s. 19. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 11.10.2020.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emmett Till Wikimedia Commonsissa
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Norja
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Israel
  • Yhdysvallat
  • Alankomaat
  • Puola
Muut
  • SNAC
  • IdRef
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Emmett Till