Emily O’Reilly
| Emily O'Reilly | |
|---|---|
 O'Reilly vuonna 2014 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
| Kansalaisuus | irlantilainen |
| Ammatti | oikeusasiamies toimittaja |
| Titteli | Euroopan oikeusasiamies |
| Muut tiedot | |
| Edeltäjä | Nikiforos Diamandouros |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Emily O'Reilly (s. 20. lokakuuta 1957) on irlantilainen virkamies ja entinen toimittaja, joka on toiminut Euroopan oikeusasiamiehenä vuodesta 2013 alkaen ja Irlannin oikeusasiamiehenä vuosina 2003–2013.
Elämä ja ura
O'Reilly on kotoisin Tullamoresta. Hän opiskeli Dublinin University Collegessa, Trinity Collegessa ja Harvardin yliopistossa.[2] Valmistuttuaan O'Reilly työskenteli toimittajana ja kirjailijana, julkaisten kolme teosta Irlannin politiikasta ja tiedotusvälineistä. Hän on saanut toimittajan työstään useita huomionosoituksia, kuten Vuoden naistoimittaja -palkinnon vuonna 1986 ja Vuoden toimittaja -palkinnon vuonna 1994.[3]
O'Reilly valittiin ensimmäisenä naisena Irlannin oikeusasiamieheksi ja tietovaltuutetuksi vuonna 2003. Lisäksi hänet nimitettiin ympäristöasioiden tietovaltuutetuksi vuonna 2007.[3]
O'Reilly valittiin Euroopan oikeusasiamieheksi vuonna 2013 ja uudelleen vuosina 2014 ja 2019.[3] Vuonna 2018 O'Reilly katsoi, että Euroopan komissio oli rikkonut hyvää hallintotapaa komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kabinettipäällikkön Martin Selmayrin nimityksessä ensin komission varapääsihteeriksi ja sitten lähes välittömästi pääsihteeriksi aiemman pääsihteerin ilmoitettua yllättäen eläkkeelle jäämisestään.[4] Vuonna 2022 O'Reilly arvosteli komission henkilöstön siirtymistä työskentelemään yksityisellä sektorilla ja vaati tätä koskevien käytäntöjen uudistamista.[5] Samana vuonna hän totesi hallinnolliseksi epäkohdaksi sen, ettei komissio julkaissut komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja lääkeyhtiö Pfizerin johtajan Albert Bourlan välisiä viestejä.[6]
O'Reillylle myönnettiin Irlannin oikeusasiamiehenä tekemästään työstä Dublinin University Collegen oikeustieteen kunniatohtorin arvonimi vuonna 2014. Euroopan oikeusasiamiehenä tekemästään työstä hän on saanut Schwarzkopf Europe -palkinnon vuonna 2017, Vision for Europe -palkinnon vuonna 2018 ja Flensburgin yliopiston Europa-palkinnon vuonna 2020.[3]
O’Reilly on naimisissa ja hänellä on viisi lasta.[3]
Lähteet
- ↑ https://web.archive.org/web/20180508120845/http://www.ombu.europarl.europa.eu:80/ombudsmanelection/webdav/shared/candidates/oreilly/Emily%20OReilly%20-%20CV_en.pdf. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ The Ombudsman's Office/Previous Office Holders (Arkistoitu)Arkistoitu kopio The Office of the Ombudsman Ireland. Arkistoitu 24.12.2015. Viitattu 13.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Emily O'Reilly Euroopan oikeusasiamies. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Oikeusasiamies: Komissio oikoi mutkia ylimmän virkamiehensä nimityksessä, vahingoitti luottamusta EU:hun Yle Uutiset. 4.9.2018. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Fox, Benjamin: Commission should block staff from taking 'revolving door' jobs, says EU watchdog Euractiv. 18.5.2022. Viitattu 28.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Mersh, Amalie Holmgaard: EU watchdog: Commission’s lack of will to find texts with Pfizer boss is a wake-up call Euractiv. 14.7.2022. Viitattu 28.11.2023. (englanniksi)
| ||||||||||||||
