Emil Filén
Emil Rikhard Filén (10. lokakuuta 1890 Turku – 1. kesäkuuta 1958 Helsinki)[1] oli suomalainen kuvanveistäjä ja kuvanveiston opettaja. Hänen töitään oli ensimmäisen kerran julkisesti esillä Suomen Taiteilijain näyttelyssä vuonna 1918.
Filén opiskeli vuosina 1909–1913 Taideteollisessa keskuskoulussa sekä vuosina 1913–1918 Gunnar Finnén oppilaana. Hän osallistui lukuisiin näyttelyihin ja kilpailuihin ja sai niistä monia palkintoja. Filénin tuotantoon kuuluu paljon julkisia muistomerkkejä 1930-luvulta alkaen, ja toisen maailmansodan jälkeen hän veisti erityisen runsaasti sodassa kaatuneiden sankarimuistomerkkejä. Hän toimi opettajana Taideteollisessa keskuskoulussa lähes neljän vuosikymmenen ajan (1919–1958) ja opetti lisäksi Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1943–1958. Filén suunnitteli myös muun muassa Svenska handelshögskolan -korkeakoulun vuonna 1953 perustaman kunniamitalin, jota jaetaan hopeisena ja pronssisena. Mitalin ensimmäinen kappale myönnettiin vuonna 1953 presidentti Juho Kusti Paasikivelle.
Julkisia teoksia
- Kuhmoisten kirkon lehtereiden reliefit (1935)
- Kurjet -veistos, Lappeenranta (1949)
- Ja toiset saavat kutsun, Kemi (1949)
- Suomen Pankin talon reliefit, Vaasa (1951)
Sankaripatsaita
- Hausjärvi, 1946
- Haagan sankarihautausmaa, 1947 [2]
- Lammin kirkon hautausmaa, 1948
- Kuusankosken uusi hautausmaa, 1948
- Kemin kirkon sankarihaudat, 1949[3]
- Kotkan kirkon sankarihautausmaa, Sankarien lepo, 1951
- Nummen kirkon sankarihaudat, 1951
- Hämeenkyrön kirkon sankarihaudat, 1952
- Perttelin kirkon hautausmaa, 1954
Valokuvia julkisista teoksista
-
Valtimon sankarihautojen muistomerkki, 1946, Nurmes. -
Lammin kirkon sankarimuistomerkki, 1947, Hämeenlinna. -
Haagan sankaripatsas, 1947, Helsinki. -
Suomen Pankkin korkokuvat, yhdessä Yrjö Rosolan kanssa, 1951, Vaasa. -
Nummen sankarimuistomerkki, 1951, Lohja. -
Perttelin sankaripatsas, 1954, Salo.
Lähteet
- Kuvataileilijamatrikkeli
- Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit (lappeenranta.fi)
- Hanken internt, Nr 7/2003[vanhentunut linkki]
- Museovirasto 2008. Sankarihautausmaiden perinne, hoito ja kunnostus. Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 2.[vanhentunut linkki]
