Ejnar Kohlmann
Ejnar Kohlmann (1. joulukuuta 1888 Helsinki – 30. toukokuuta 1968 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen jääkärikapteeni ja taidemaalari. Hänen vanhempansa olivat kirjailija Victor Alexander August Kåhlman ja Elin Elvira Lundberg. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Thyra Margaretha Helsingiuksen kanssa, josta hän erosi vuonna 1925 ja avioitui toistamiseen vuonna 1925 Elsa Matilda Nordströmin kanssa.[1][2]
Opinnot
Kohlmann kävi neiti Thyra Albrechtin yksityiskoulua ja neiti Vallenin ranskankielistä yksityiskoulua kaksi vuotta sekä kävi yksityisopintoja suorittaakseen lyseon kurssin.[1][2]
Jääkärikausi
Kohlmann liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 22. joulukuuta 1915, josta hänet siirrettiin pataljoonan haupitsipatteriin 13. joulukuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
Kohlmann saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan tykinjohtajaksi Jääkäritykistön 1. patteriin ja osallistui taisteluihin Messukylässä ja Tampereella. Tampereen valtauksen jälkeen hänet siirrettiin tykistön uudelleen järjestelyn myötä Jääkäritykistöprikaatin 1. jääkäripatteriston 1. patteriin ja otti osaa taisteluihin Säiniöllä ja Viipurissa.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
Sisällissodan jälkeen Kohlmann toimi lähettiupseerina Suomen tykistökoulussa. Lähettikoulusta hänet määrättiin 13. maaliskuuta 1919 alkaen Lappeenrannan komendanttihallituksen adjutantiksi. Komendanttihallituksesta hänet siirrettiin 10. marraskuuta 1920 Viipurin paikallispataljoonan 2. komppaniaan nuoremmaksi upseeriksi ja edelleen 17. joulukuuta 1920 pataljoonan adjutantiksi. Viipurin paikallispataljoonasta hänet siirrettiin 6. huhtikuuta 1921 alkaen Karjalan. kaartin rykmentin, missä hän toimi nuorempana upseerina 6. komppaniassa, josta hänet siirrettiin 7. joulukuuta 1921 edellä mainitun komppanian väliaikaiseksi päälliköksi. Hänet komennettiin 7. helmikuuta 1922 ja lopulta siirrettiin 30. kesäkuuta 1922 Suomenlinnan komendanttivirastoon, missä hän toimi 27. heinäkuuta 1922 alkaen komendantin adjutanttina. Kohlmann erosi armeijasta 12. syyskuuta 1923 ja siirtyi Sandudin tapettitehtaan palvelukseen varastonhoitajaksi. Varastonhoitajana hän työskenteli marraskuuhun 1931 saakka. Myöhemmin hän ryhtyi kokopäiväiseksi taidemaalariksi, kunnes vuonna 1937 hän astui J. Merivaaran tehtaan palvelukseen Helsinkiin konttoristiksi.[1][2]
Talvisota
Kohlmann otti osaa talvisotaan konekiväärikomppanianpäällikkönä Erillis-Pataljoona 18:ssa ja osallistui taisteluihin Laatokalla, Häränpäänniemessä ja Säkkijärvellä. Vuonna 1951 hän muutti Ruotsiin Lidingöön. Kohlmann oli tuottelias maisema- ja eläinaihemaalari. Myöhemmin hänen arvostuksensa kasvoi taiteilijana Suomessa ja Ruotsissa. Hänet haudattiin Tukholmaan (Lidingö).[2]
Ylennykset ja kunniamerkit 
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|      |
|
Lähteet
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
- ↑ a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
- ↑ a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
| ||||||||||
