Einari Junttila

Taiteen reunoilla

Suuntaukset

Tekijöitä Suomesta

Tekijöitä ulkomailta

Einari Kristian Johannes Junttila (28. joulukuuta 1901 Kittilä^[1] – 21. maaliskuuta 1975 Kittilä^[2]) oli Suomen tunnetuimpia lappilaismaalareita^lähde?.

Henkilöhistoria

Einari Junttila syntyi Kittilässä kanttori Samuel Junttilan ja Matilda Korvan perheeseen. Hän aloitti maalaamisen kymmenvuotiaana ja maalasi lähes tuntemattomana noin kahdenkymmenen vuoden ajan. 1930-luvun alussa hänet löysi lomamatkalla ollut saksalainen toimittaja ja kirjailija Günther Thaer. Tämä vei osan Junttilan tauluista mukanaan Saksaan, missä hän kirjoitti maan johtavassa taidelehdessä Junttilan maalauksia ylistävän artikkelin. Tämän seurauksena Junttilan teoksia oli esillä 1930-luvun puolivälissä Suomen Taideakatemian järjestämässä yhteisnäyttelyssä, joka kiersi Düsseldorfissa, Berliinissä ja Hampurissa.^lähde?

Junttila eli lähes koko elämänsä Kittilässä. Hilja-vaimonsa, o.s. Nilivaara,^[1] kanssa hän perusti yhdeksänhenkisen perheen, jonka hän elätti maalaustensa myynnillä. Lokakuun alussa 1936 Junttilan irtaimisto ja huomattava määrä hänen maalauksiaan tuhoutui hänen kotitalossaan syttyneessä tulipalossa.^[3] Junttilan 1930-luvun lopulla rakentama kotitalo paloi Lapin sodassa. Sodan jälkeen hän rakensi uuden talon palaneen kotitalon perustuksille. Se toimii nykyään hänen nimeään kantavana Einari Junttila -taidemuseona, jossa on esillä noin 85 maalausta.^lähde?

Taiteellinen tuotanto

Junttila tunnetaan ennen kaikkea akvarelleistaan, mutta hän maalasi myös öljyväri- ja pastellitöitä. Hän oli vanhin Kittilän tunnetuista taiteilijoista. Junttilalla oli tapana samoilla yksin tuntureilla Lapin maisemia maalaten yli 60 vuoden ajan. Hänen usein jalkaisin tekemänsä maalausmatkat ulottuivat Suomen Tunturi-Lapista myöhemmin aina Norjan tuntureille saakka.^lähde?

Junttila suunnitteli myös kotikuntansa Kittilän vaakunan.^lähde?

Junttila mainitaan useissa yhteyksissä itseoppineeksi taidemaalariksi, vaikka tutkimus on selvittänyt hänen saaneen oppia jo nuorena Lapissa käyneiltä taiteilijoilta sekä Helsingissä muutaman kuukauden ajan.^[4]^[5]^[6]

Lähteet

↑ ^a ^b L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 254. Helsinki: Otava, 1949.
↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 28.3.1975, s. 16.
↑ Taiteilija Junttilan asuintalo palanut, jolloin m. m. huomattava määrä maalauksia tuhoutui, Helsingin Sanomat, 4.10.1936, nro 268, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Audia: Einari Junttila Kuvataidetta Kittilästä. Arkistoitu 9.2.2002. Viitattu 18.7.2010.
↑ Terttu Junttila: Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta. Mediapinta, 2009.
↑ Heikki Kastemaa: Taiteilijakodin monet muistot. Lapin Kansa, 18.1.2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.7.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

Einari Junttila 1901–1975: Ei ko maalaa. Toimitus: Kaija Kähkönen. Kirjoittajat: Heikki Kastemaa ym. Valokuvaaja: Mervi Autti. Ars Nordica 13. Tornio & Oulu: Ars Nordica & Pohjoinen, 2002. ISBN 951-749-367-3.

Aiheesta muualla

Einari Junttila-museon sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
Einari Junttila Suomen kuvataiteilijamatrikkelissa
Günther Thaer : Kuinka löysin Junttilan. Pohjalaisen työmiehen vesivärimaalaukset Suomen mestarien teosten rinnalla Berliinissä, Suomen Kuvalehti, 21.09.1935, nro 38, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lisätietoja uutisraivaajan taiteilijaurasta, Suomen Kuvalehti, 09.11.1935, nro 45, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot