Eeva Litmanen
Eeva Riitta Orvokki Litmanen (ent. Litmanen-Franck, s. 25. helmikuuta 1944 Lappeenranta)[1] on suomalainen näyttelijä.
Litmanen on runonlaulaja Larin Parasken jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Paraske, joka oli etniseltä taustaltaan inkerikko, oli Litmasen isoisän äidinäiti.[2] Vuosina 1976–1996 Litmanen oli naimisissa näyttelijä Kari Franckin kanssa. Avioliitosta syntyi vuonna 1977 tytär Karoliina Franck, joka on myös näyttelijä. Vuonna 2006 Litmanen avioitui pitkäaikaisen kumppaninsa juristi Heikki Lammen kanssa.[3] Liitto kesti Lammen kuolemaan 2017 saakka.[4]
Litmanen palkittiin vuonna 2000 parhaan naispääosan Jussilla pääroolistaan elokuvassa Rakkaudella, Maire. Elokuussa 2007 julkaistiin Litmasen omaelämäkerta Saa siinä monena olla (Like).
Litmanen oli toiminut ääninäyttelijänä Kaukametsän pakolaiset-piirrossarjassa vuosina 1992-1995. Vuonna 2005 Litmanen toimi ääninäyttelijänä Disney-elokuvassa Narnian tarinat: Velho ja leijona ja vuonna 2007 DreamWorks Animation-elokuvassa Mehiläisen elokuva.[5]
Vuonna 2019 Eeva Litmaselle myönnettiin taiteilijaeläke.[6]
Filmografia
Elokuvat
- Päätepysäkki (1986)
- Petos (1988)
- Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa (1990)
- Liian paksu perhoseksi (1998)
- Rakkaudella, Maire (1999)
- Pahat pojat (2003)
- Juoksuhaudantie (2004)
- Narnian tarinat: Velho ja leijona (2005) - ääni
- V2 – Jäätynyt enkeli (2007)
- Mehiläisen elokuva (2007) - ääni
- Ralliraita (2009)
- Tie pohjoiseen (2012)
- Leijonasydän (2013)
- Luokkakokous 2 – Polttarit (2016)
- Olen suomalainen (2019)
Televisiosarjat
- Velipuolikuu (1983–1984)
- Mutapainin ystävät (1984–1985)
- Rikos aamulla (1988)
- Viimeinen koukkaus (1989)
- Kaukametsän pakolaiset (1992–1995) - ääni
- Iltalypsy (1993–1999)
- Pimennys (1993)
- Viimeiset siemenperunat (1993)
- Kuusikko ja kuoleman varjot (1997)
- Kotikatu (1999–2010)
- Seitsemän (2001)
- Pieni rakkaustarina (2004)
- Tahdon asia (2005)
- Kaikki kunnossa (2007)
- Jako kahteen (2007)
- Harvoin tarjolla (2008)
- Syke (2015)
- Rakkautta vain (2017)
- Kummeli esittää: Kontio & Parmas (2018)
- Sunnuntailounas (2019)
- Lovi (2021)[7]
- Kämppikset (2022)
Lähteet
- ↑ Eeva Litmanen Elonetissä.
- ↑ Larin Paraske ilmestyy näyttämölle Hämeen Sanomat. 3.8.2007. Viitattu 7.1.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Eeva Litmanen salaa naimisiin Iltalehti. 12.1.2007. Viitattu 18.1.2016.
- ↑ Puolisonsa menettänyt Eeva Litmanen, 76, opettelee elämään surun kanssa – karanteenissa pysytteleminen paljasti tilanteen synkän puolen Ilta-Sanomat. 23.5.2020. Viitattu 23.5.2020.
- ↑ ”Laitoin kaiken peliin”
- ↑ Taiteilijaeläkkeitä jaettiin eniten visuaalisille aloille taike.fi. 15.3.2019. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.3.2019.
- ↑ Tolvanen, Pauliina: Nuoret lupaukset tähdittävät Ylen uutta jännityssarjaa – kameran edessä suutelu ja kuolleen näytteleminen vaativat heittäytymistä Yle Uutiset. 12.6.2021. Viitattu 25.12.2021.
Aiheesta muualla
- Eeva Litmanen Elonetissä.
- Eeva Litmanen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Taiteilijaelämää: Eeva Litmanen Ylen Elävä arkisto.
- Miten minusta tuli minä, Eeva Litmanen Ylen Elävä arkisto.
| ||||||||||
