E. A. Kranck

Ernst Albin Kranck (20. lokakuuta 1864 Heinola – 21. tammikuuta 1936 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli erityisesti sairaalarakennuksia.

Henkilöhistoria ja ammattiura

Kranckin vanhemmat olivat apteekkari Anders Kranck ja Fredrika Vilhelmina Hoffström. Kranck suoritti arkkitehdin opinnot Polyteknillisessä opistossa 1882-1887. Opiskeluaikana hän oli töissä Bruno Granholmin ja Carl Gustav Nyströmin toimistoissa. Hän valmistui arkkitehdiksi 1887.[2][3] Kranck oli yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa arkkitehtina 1887–1929 ja hän oli myös lyhyen aikaa Viipurin kaupungin arkkitehtina 1890–1891. Kranck toimi yleisten rakennusten ylihallituksen 1. sairaala-arkkitehtina 1899–1929.[3] Hän asui 1896–1912 Tuusulassa senaattori Theodor Sederholmin entisessä Villa Salmela (Havulinna) huvilassa.

Kranck oli naimisissa Alexandra Lisitzinin kanssa. Professori Ernst Håkan Kranck oli heidän poikansa.[3]

Töitä

Tampereen suomalainen yhteiskoulu (nyk. Tampereen yhteiskoulun lukio, 1901).
  • Pitkäniemen sairaalan rakennushankkeen yleissuunnitelma 1894–1895, laatijat arkkitehdit Sebastian Gripenberg, Magnus Schjerfbeck ja E. A. Kranck.
  • Lylynkadun kaksikerroksiset punatiiliset teollisuusrakennukset Viipurissa 1890-luvulla
  • Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1901
  • Tuusulan kirkon korjaus 1903
  • Kakolan vankimielisairaala 1908, suunnittelijat arkkitehdit E. A. Kranck, S. Michailow
  • Kuopion lääninsairaalan sauna- ja pesutuparakennus 1910-luvulla
  • Nikkilän mielisairaala, yleissuunnitelma 1912, rakennukset 1914–1915
  • Kellokosken sairaalan päärakennuksen (ent. Kellokosken kartano) muutos sairaalakäyttöön 1915
  • Lounais-Suomen Piirimielisairashoitolan päärakennus, Uusikaupunki 1918.
  • Meilahden sairaala-alueen asemakaava 1919 (jäi toteuttamatta)
  • Savonlinnan yleisen sairaalan laajennus 1920-luvulla
  • Dragsvikin kasarmialueen länsiosan (tykistön alue) muutos sairaalakäyttöön (Tammiharjun piirimielisairaala) 1921-1924
  • Oulun lääninsairaalan talousrakennus 1923
  • Muurolan parantola 1925-1926
  • Valtionarkiston lisärakennus Helsinkiin Magnus Schjerfbeckin suunnitelman pohjalta 1928
  • Vaasan lääninsairaala (Seinäjoki) 1928-1931
  • Kellokosken sairaalan uusi sairaalarakennus "Uusitalo" 1930-1931

Lähteet

  • Projekt Runeberg : Aikalaiskirja 1934
  • Muurolan sairaala-alueen rakennushistoriaselvitys, s. 53[vanhentunut linkki]
  • RY.Rakennettu ympäristö 2/2006 : Mielisairaalasta asuinalueeksi[vanhentunut linkki]
  • Entinen Savonlinnan yleinen sairaala, Savonniemenkatu 2 (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Tuusulan kirkko[vanhentunut linkki]
  • Museoviraston inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY : Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala
  • Museoviraston inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY : Pitkäniemen sairaala
  • AsuntoKuume 8.5.2012 : Myynnissä historiallisia kulttuurihuviloita Tuusulanjärvellä (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

  1. ↑ Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961. Matrikkeli, s. 483. Rakennushallitus, 1967.
  2. ↑ Matrikel öfver Tekniska Realskolans och Polytekniska skolans i Helsingfors samt Polytekniska Institutens i Finland lärare och elever 1849-1897. Polyteknikernas Förening.
  3. ↑ a b c Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 140-141. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9 (Arkistoitu – Internet Archive)