Duane Bobick

Duane Bobick vuonna 1972.

Duane Bobick (s. 24. elokuuta 1950 Little Falls, Minnesota) on yhdysvaltalainen entinen raskaansarjan nyrkkeilijä. Hän voitti Yhdysvaltain amatöörimestaruuden vuonna 1971 ja samana vuonna Pan Amerikan raskaansarjan kisoissa kultaa. Vuonna 1972 Bobick voitti Golden Gloves -kilpailun.[1] Vuoden 1972 olympialaisissa Bobick hävisi puolivälierissä kuubalaiselle Teófilo Stevensonille.[2] Bobick on oikeakätinen.[1]

Ammattiura

Bobickin managerina toimi Joe Frazier ja valmentajana Eddie Futch.[1] Bobickin ura alkoi vuonna 1973, ja ensimmäisessä ottelussaan hän kukisti tuntemattoman Tommy Burnsin. Bobick kehittyi nyrkkeilijänä nopeasti, ja vuonna 1976 hän oli lähellä päästä maailmanmestaruusotteluun Muhammad Alia vastaan. Hänestä tuli lajin ”valkoinen toivo” Jerry Quarryn tavoin. Vuonna 1977 Bobick pääsi ottelemaan Ken Nortonia vastaan, mutta hävisi kamppailun. Myöhemmin urallaan hän kohtasi vielä Scott LeDoux’n. Bobick otteli urallaan 52 kertaa, joista hän voitti 48. Kaikki neljä tappiota tulivat tyrmäyksellä.

Muuta

Duanella oli veli Rodney, joka oli myös raskaansarjan nyrkkeilijä. Rodney menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 1977.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d http://www.boxrec.com/media/index.php?title=Human:15810
  2. ↑ Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 278. , 2000. ISBN 3-328-00741-5.

Aiheesta muualla

  • Boxrec.com
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.