Dora Wahlroos
| Dora Wahlroos | |
|---|---|
 Omakuva vuodelta 1901 | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Anna Dorothée Wahlroos |
| Syntynyt | 19. joulukuuta 1870 Pori |
| Kuollut | 21. maaliskuuta 1947 (76 vuotta) Kauniainen |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Anna Dorothée (Dora) Wahlroos (19. joulukuuta 1870 Pori – 21. maaliskuuta 1947 Kauniainen) oli Suomen taiteen kultakauden vähemmän tunnettu mutta lahjakas ja vasta 2000-luvulla arvonnousun osakseen saanut taidemaalari. Wahlroos eli aikana, jolloin miehet hallitsivat taidemaailmaa eikä nainen ollut arvostettu taiteilijana ja taidekoulutkin olivat naisilta suljettuja. Naisasialiike oli vasta nostamassa päätään.[1]
Wahlroosin vanhemmat olivat lääninmaanmittari Johan Henrik Wahlroos ja Dorothée Augusta Henriette o.s. Fehn. Hän asui Turussa ja aikuisiässä Kauniaisissa. Hän oli kaksi vuotta kihloissa kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa.
Elämänvaiheita
Wahlroos sai koulutuksensa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1886–1889, Victor Westerholmin johdolla 1889–1890, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä 1890–1891, Hermann Groeberin johdolla Münchenissä Saksassa 1911 ja myös Pariisissa. Hän opetteli maisemamaalausta Ahvenanmaalla Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa ja teki useita opintomatkoja Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Hän oli kihloissa kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa ja tutustui näin nuorsuomalaisiin. Ahvenanmaalla hän vietti kesät 1889 ja 1890 tutustuen suomalais-ruotsalaiseen taiteilijayhteisöön ja maisemamaalaamiseen.[2]
Wahlroos osallistui Suomen Taiteilijoiden ensimmäiseen näyttelyyn, ensimmäiseen kahdella ja seuraavaan seitsemällä työllä. Kun kihlaus purkautui, samalla katkesi yhteys Nuori Suomi -ryhmään. Wikström avioitui Wahlroosin ystävän Alice Högströmin kanssa 1895, mutta naisten ystävyys säilyi. Dora Wahlroos oli aluksi jopa suositumpi kuin Helene Schjerfbeck, mutta vuosien aikana hänet unohdettiin, koska häntä pidettiin vanhanaikaisena, sillä hänen työnsä olivat realistisempia kuin silloin muodissa olleet suuntaukset. Wahlroos oli hyvin tuottelias muotokuvamaalari. Hän on maalannut noin sata muotokuvaa. Vaikka suosio laski, hän tuli tilausmuotokuvilla hyvin toimeen ja pystyi hankkimaan naimattomien sisariensa kanssa 1921 Kauniaisista huvilan, Villa Gernheimin, jossa hän maalaamisen ohella harrasti sisustamista ja puutarhanhoitoa.[1]
Wahlroosin julkisia töitä on Myrskylän kirkon vuorisaarna-aiheinen alttaritaulu (1896). Hän maalasi muotokuvia, nais- ja alastonkuvia, maisemia, kansankuvauksia ja omakuvia. Wahlroosin tuotanto oli parhaimmillaan uran alkupuolella, jolloin hänet palkittiin dukaattipalkinnolla. Hän elätti myöhemmin itsensä ja sisarensa muotokuvien tekemisellä, eikä muunlaiselle maalaamiselle jäänyt aikaa.[3] Vanhuuden omakuva vuodelta 1943 kuitenkin kertoo hänen olleen uskollinen nuoruuden ihanteille.[4]
Wahlroosin 50-vuotisen elämäntyön näyttely oli 2008 Turun ja Hämeenlinnan taidemuseoissa.
Yksityiselämä
Wahlroosilla oli vuonna 1900 Italiassa kolme viikkoa kestänyt rakkaussuhde hänen ystävättärensä ja kollegansa, taidemaalari Elin Danielson-Gambogin aviomiehen Raffaello Gambogin kanssa, mikä johti sekä ystävättärien välien katkeamiseen, että avioparin suhteen huononemiseen.[5]
Palkintoja ja tunnustuksia
- Kolmas palkinto dukaattikilpailussa 1893
Teoksia
-
Omakuva, 1889 -
Pesusaavin ääressä, 1892 -
Emil Wikström ateljeessaan Pariisissa, 1892 -
Kaipuu, 1892 -
Äiti ja lapset, 1894 -
Innoitus, 1895, omakuva -
Ilta Paraisilla, 1898 -
Aihe Italiasta -
Reinhold Hausenin muotokuva, 1913 -
Daamin muotokuva, 1913 -
Poika ja vene rannalla -
Omakuva, 1943
Lähteet
- Kuvataiteilijamatrikkeli.
- Kivirinta, Marja-Terttu: ”Dora Wahlroos ansaitsee näyttelynsä”, Helsingin Sanomat 12.2.2008, s. C 2. Artikkelin verkkoversio.
Viitteet
- ↑ a b Kauppinen, Maija: Dora vihdoinkin keskiössä.[vanhentunut linkki] Minna 1/2008 s. 14–15. Suomalainen naisliitto.
- ↑ Tuntematon Dora Wahlroos. (Arkistoitu – Internet Archive) Umami 13.6.2008.
- ↑ Keskipohjanmaa.net. (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 12.2.2008.
- ↑ Turun Sanomat.[vanhentunut linkki] Luettu 12.2.2008.
- ↑ Eeva-Kaarina Kolsi: Taiteilija Elin Danielson nautti aamuun asti venyvistä juhlista, tupakoinnista ja flirttailusta – sitten aviokriisi muutti elämän suunnan radikaalisti Ilta-Sanomat. 18.7.2021. Viitattu 20.2.2023.
Kirjallisuutta
- Konttinen, Riitta: ”Wahlroos, Dora (1870–1947)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 228–230. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
- Konttinen, Riitta: Dora Wahlroos: Taiteilijatarina. Otava, 2008.
- Tossavainen, Mari: Emil Wikström: Kuvien veistäjä. SKS, 2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dora Wahlroos Wikimedia Commonsissa
- Museot.fi. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Wahlroos, Dora hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
