Dolgorukov

Dolgorukov
Dolgorukov-suvun vaakuna
Alkuperä	Venäjä
Varhaisin tieto	1400-luku
Kartano	Podmoklovo
Infobox OK

Dolgorukov (ven. Долгору́ков; vanha nimi Dolgoruki, ”pitkäkäsi”) on vanha venäläinen ruhtinassuku, jonka on väitetty polveutuvan aina itsestään Rurikista. Sukuun on kuulunut monia merkittäviä venäläisiä sotapäälliköitä ja valtiomiehiä.^[1][2]

Dolgorukovit saivat erityisen vahvan aseman Venäjän johdossa alaikäisen keisari Pietari II:n valtakaudella, jolloin useita suvun jäseniä kuului maan hallituksena toimineeseen salaneuvostoon. Dolgorukovit olivat myös nostamassa herttuatar Annaa Pietarin seuraajaksi vuonna 1730, mutta Anna syrjäytti pian valtaanpäästyään suvun johtavat edustajat.^[2]

Suvun jäseniä

• Juri Dolgorukov (k. 1682), sotapäällikkö
• Jakov Dolgorukov (1639–1720), kenraali, diplomaatti
• Vasili Dolgorukov (1667–1746), sotamarsalkka, salaneuvoston jäsen
• Vasili Dolgorukov (n. 1670 – 1739), diplomaatti, salaneuvoston jäsen
• Ivan Dolgorukov (1708–1739), hovimies, Pietari II:n suosikki
• Jekaterina Dolgorukova (1711–1745), Pietari II:n kihlattu
• Vasili Dolgorukov (1722–1782), kenraali, Krimin valloittaja (Krimski)
• Juri Dolgorukov (1740–1820), muistelmakirjailija
• Ivan Dolgorukov (1764–1823), Vladimirin kuvernööri, kirjailija ja runoilija
• Mihail Dolgorukov (1780–1808), kenraali, kaatui Koljonvirran taistelussa
• Vasili Dolgorukov (1804–1868), kenraali, sotaministeri 1852–1856
• Pjotr Dolgorukov (1816–1868), keisarinvaltaa kritisoinut kirjailija
• Jekaterina Dolgorukova (1847–1922), Aleksanteri II:n toinen vaimo
• Pjotr Dolgorukov (1866–1951), liberaali poliitikko

Avioliiton kautta sukuun kuului Venäjän ensimmäinen naispuolinen muistelmakirjailija Natalia Dolgorukova o.s. Šeremeteva (1714–1771).

Katso myös

• Juri Dolgoruki (1100-luvulla elänyt Kiovan hallitsija)

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dolgorukov Wikimedia Commonsissa