Dmitri Nadjožnyi

Dmitri Nikolajevitš Nadjožnyi (ven. Дми́трий Никола́евич Надёжный; 5. marraskuuta (J: 24. lokakuuta) 1873 Nižni Novgorod, Venäjän keisarikunta – 22. syyskuuta 1945 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen ja myöhemmin neuvostoliittolainen kenraali, joka toimi komentajana ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän sisällissodassa.

Nadjožnyi valmistui upseeriksi Pavlovin sotakoulusta 1894 ja suoritti Nikolain yleisesikunta-akatemian 1901. Hän osallistui Venäjän–Japanin sotaan ja oli 1913–1914 sotilasneuvonantajana Mongoliassa. Maailmansodan aikana hän toimi divisioonan- ja armeijakunnankomentajana ja yleni vuoteen 1917 mennessä kenraaliluutnantiksi. Lokakuussa 1917 Nadjožnyi nimitettiin Suomeen sijoitetun 42. armeijakunnan komentajaksi, missä tehtävässä hän oli myös Suomen sisällissodan aikana. Hän astui 1918 vapaaehtoisena uuden puna-armeijan palvelukseen. Venäjän sisällissodassa Nadjožnyi komensi marraskuusta 1918 helmikuuhun 1919 etelärintamaa ja sen jälkeen heinäkuuhun 1919 saakka länsirintamaa. Loka–marraskuussa 1919 hän komensi puna-armeijan 7. armeijaa, joka taisteli muun muassa Pohjois-Venäjän interventioon liittyen ympärysvaltoja vastaan pohjoisessa ja Nikolai Judenitšin komentamaa Luoteis-Venäjän armeijaa vastaan Petrogradin eteläpuolella.

Venäjän sisällissodan jälkeen Nadjožnyi oli puna-armeijassa muun muassa jalkaväen tarkastajana. Hän toimi luennoitsijana Frunzen sotilasakatemiassa 1926–1933 ja Kirovin sotilaslääketieteellisessä akatemiassa 1933–1941.