Dietyylitoluamidi
| Dietyylitoluamidi | |
|---|---|
 | |
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | N,N-Dietyyli-3-metyylibentsamidi |
| CAS-numero | 134-62-3 |
| PubChem CID | 4284 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C12H17NO |
| Moolimassa | 191,27 g/mol |
| Sulamispiste | −45 °C |
| Kiehumispiste | 288–292 °C |
| Tiheys | 0,998 g/cm3 |
|
| |
| Infobox OK | |
Dietyylitoluamidi (DEET, N,N-dietyyli-meta-toluamidi) on käytetyin hyönteiskarkotteiden tehoaine. Tavallisissa hyttyskarkotteissa sitä on 10–15 %, mikä tehoaa hyttysiin 2–8 tunnin ajan. Mäkäriin, polttiaisiin, paarmoihin ja punkkeihin hyttyskarkote ei tehoa juuri ollenkaan. Punkkikarkote sisältääkin 50 % dietyylitoluamidia ja se toimii lähes kaikkiin hyönteisiin hirvikärpästä lukuun ottamatta.[1] Dietyylitoluamidia sisältävissä tuotteissa on muovin pehmennintä, joten ne voivat aiheuttaa vaurioita keinokuitua sisältäviin vaatteisiin ja vaatteiden muoviosiin. Dietyylitoluamidi voi ärsyttää herkkäihoisia henkilöitä eikä sitä saa käyttää alle 3-vuotiaiden lasten iholle. Dietyylitoluamidia uudempia hyönteiskarkottimien tehoaineita ovat esimerkiksi ikaridiini (C12H23NO3) ja etyylibutyyliasetyyliaminopropionaatti (C11H21NO3), josta käytetään myös nimeä IR3535.
Lähteet
- ↑ Lääkärikirja Duodecim: Hyönteiskarkotteet
Aiheesta muualla
- PubChem: DEET (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Diethyltoluamide (englanniksi)
- DrugBank: Diethyltoluamide (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): N,N-Diethyl-m-toluamide (englanniksi)
- ChemBlink: N,N-Diethyl-3-methylbenzamide (englanniksi)
- Dietyylitoluamidin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 18.1.2015.
