Carl Joachim Hambro
Carl Joachim Hambro (5. tammikuuta 1885 Bergen, Norja - 15. joulukuuta 1964 Oslo, Norja) oli Hambro-sukuun kuulunut norjalainen oikeistopoliitikko ja -johtaja sekä sanomalehtimies. Suurkäräjien puheenjohtajana hän toimi 1926-1945. Norjan akatemian jäsen hän oli vuodesta 1953 alkaen[1] ja Norjan Nobel-komitean jäsenenä hän toimi 1940-1963.[2]
Hambo työskenteli Morgenbladet-lehden toimittajana 1905-1913 ja sen päätoimittajana 1913-1920. Hänen poliittinen uransa lähti nousuun vuonna 1908, kun hänet valittiin konservatiivisen Høyre-puolueen paikallisjaoston hallitukseen. Suurkäräjillä hän aloitti vuonna 1919. Kansallisen tason poliitikko hänestä tuli puolueen puheenjohtajuuden myötä 1928. Puheenjohtajuutta kesti vuoteen 1934 ja uudestaan 1945-1954.[2] Kansainliiton presidenttinä Hambro toimi vuodet 1939 – 1946.[3]
Hambolla oli merkittävä rooli huhtikuussa 1940, kun hän oli järjestelemässä Suurkäräjien ja kuninkaallisen perheen paon Lontooseen. Sodan jälkeen hän toimi muun muassa Norjan edustajana YK:n yleiskokouksissa 1945-1956.[2]
Teoksia
- How to Win the Peace (1942)
- Statesmen og statister (1957)
- Utfor Stryket (1964)
Lähteet
| ||||||||||||||||||
