Bertil Werkström

Bertil Fredrik Werkström (9. kesäkuuta 1928 Lund, Ruotsi – 10. kesäkuuta 2010 Farsta, Tukholma^[1]^[2]) oli Härnösandin hiippakunnan piispa ja Ruotsin kirkon arkkipiispa 1983–1993^lähde?.

Werkström valmistui teologian kandidaatiksi 1954, ja hänet vihittiin papiksi samana vuonna. Teologian lisensiaatti hänestä tuli 1959, ja hän kouluttautui 1959–1960 Yhdysvalloissa sairaalapapiksi. Siinä toiminnassa hän oli Ruotsissa uranuurtaja^[2]. Hän väitteli teologian tohtoriksi 1963 aiheenaan "Bekännelse och avlösning. En typologisk undersökning av Luthers, Thurneysens och Buchmans biktuppfattningar"^[3]. Hänet valittiin 1975 Härnösandin piispaksi ja arkkipiispaksi 1983 Olof Sundbyn jälkeen^[4] Kuningas nimitti hänet 1984 varsinaiseksi hovisaarnaajaksi^[5]. Hän jäi eläkkeelle 1993.

Werkstömin arkkipiispakaudella keskusteltiin vilkkaasti kirkon ja valtion suhteiden uudelleenjärjestämisestä. Hän toimi aktiivisesti ekumenian hyväksi. Hän oli mukana valmistelemassa Porvoon sopimusta, ja hänen aikanaan Ruotsin kirkon suhteet katoliseen kirkkoon paranivat huomattavasti. Hän tapasi paavi Johannes Paavali II:n useita kertoja, ja paavin ensimmäinen vierailu Ruotsiin tapahtui 1989 Werkströmin arkkipiispakauden aikana.^[6]

Lähteet

↑ Jacob Zetterman: Ärkebiskop Bertil Werkström död 14.7.2010. Dagen. Arkistoitu 2.11.2011. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
↑ ^a ^b Ärkebiskop emeritus Bertil Werkström har avlidit 14.7.2010. Svenska kyrkan. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
↑ Bekännelse och avlösning : en typologisk undersökning av Luthers, Thurneysens och Buchmans biktuppfattningar libris.kb.se. Viitattu 15.3.2020. (ruotsiksi)
↑ Ärkebiskop Bertil Werkström, Viitattu =1.9.2012 (ruotsiksi)
↑ Biskop Bertil Fredrik Werkström svenskakyrkan.se. Viitattu 15.3.2020. (ruotsiksi)
↑ Bertil Werkström avliden signum.se. Viitattu 15.3.2020. (ruotsiksi)

Edeltäjä:
Olof Sundby

Uppsalan arkkipiispa
1983–1993

Seuraaja:
Gunnar Weman

n k m Uppsalan arkkipiispat

Katoliset arkkipiispat	Stephanus (1164–1185) Johannes (1185–1187) Petrus (1187–1197) Olavus Lambatunga (1198–1206) Valerius (1207–1219) Olavus Basatömer (1224–1234) Jarlerius (1236–1255) Laurentius (1257–1267) Fulco Johannis (1274–1277) Jacobus Israelis (1278–1281) Magnus Boethii (1285–1289) Johannes (1290–1291) Nicolaus Allonis (1295–1305) Nicolaus Katilli (1308–1314) Olavus Beronis (1315–1332) Petrus Philippi (1332–1341) Hemmingus Nicolai (1342–1351) Petrus Thyrgilli (1351–1366) Birgerus Gergorii (1367–1383) Henricus Karoli (1383–1408) Johannes Gerechini (1408–1422) Johannes Haquini (1422–1432) Olavus Laurentii (1432–1438) Nicolaus Ragvaldi (1438–1448) Jöns Pentinpoika Oxenstierna (1448–1467) Jakob Ulfsson (1469–1515) Gustav Trolle (1515–1521) Johannes Magnus (1523–1544) Olaus Magnus (1544–1557)

Luterilaiset arkkipiispat	Laurentius Petri (1531–1573) Laurentius Petri Gothus (1574–1579) Andreas Laurentii Björnram (1583–1591) Abraham Angermannus (1594–1599) Nicolaus Olai Bothniensis (1599–1600) Olaus Martini (1601–1609) Petrus Kenicius (1609–1636) Laurentius Paulinus Gothus (1637–1646) Johannes Canuti Lenaeus (1647–1669) Laurentius Stigzelius (1670–1676) Johannes Baazius dy (1677–1681) Olaus Swebilius (1681–1700) Erik Benzelius vanhempi (1700–1709) Haquin Spegel (1711–1714) Matthias Steuchius (1714–1730) Johannes Steuchius (1730–1742) Erik Benzelius nuorempi (1742–1743) Jakob Benzelius (1744–1747) Henrik Benzelius (1747–1758) Samuel Troilius (1758–1764) Magnus Beronius (1764–1775) Karl Fredrik Mennander (1775–1786) Uno von Troil (1786–1803) Jacob Axelsson Lindblom (1805–1819) Carl von Rosenstein (1819–1836) Johan Olof Wallin (1837–1839) Carl Fredrik af Wingård (1839–1851) Hans Olof Holmström (1852–1855) Henrik Reuterdahl (1856–1870) Anton Niklas Sundberg (1870–1900) Johan August Ekman (1900–1913) Nathan Söderblom (1914–1931) Erling Eidem (1931–1950) Yngve Brilioth (1950–1958) Gunnar Hultgren (1958–1967) Ruben Josefson (1967–1972) Olof Sundby (1972–1983) Bertil Werkström (1983–1993) Gunnar Weman (1993–1997) K. G. Hammar (1997–2006) Anders Wejryd (2006–2014) Antje Jackelén (2014–2022) Martin Modéus (2022–)