Belgian edustajainhuone

Kamer van Volksvertegenwoordigers (holl.)
Chambre des représentants (ransk.)
Abgeordnetenkammer (saks.)
Tyyppi
Tyyppi alahuone
Johto
Puhemies Patrick Dewael (Open VLD)
Kokoonpano
Edustajia 150
Puolueet
Hallitus (88)
  •      Sosialistit (19)
  •      Reformiliike (14)
  •      Open VLD (12)
  •      Ecolo (13)
  •      CD&V (12)
  •      Vooruit (9)
  •      Groen (8)
Oppositio (63)
  •      N-VA (25)
  •      Vlaams Belang (18)
  •      Työväenpuolue (12)
  •      Sitoutuneet (5)
  •      DéFI (2)
  •      sitoutumaton (2)
Vaalit
Valintatapa Avoin lista
Suhteellinen vaalitapa 11:ssa vaalipiirissä
5%:n äänikynnys
Viimeisimmät vaalit 26. toukokuuta 2019
Seuraavat vaalit Toukokuu 2024
Kokouspaikka
Bryssel, Belgia
Kotisivut
http://www.lachambre.be
Osa artikkelisarjaa
Belgian kuningaskunta
Yleistä
  • Robert II Hurskas
  • Belgian vaalit
  • Belgian puolueet
Liittovaltio
Oikeuslaitos
  • Belgian korkein oikeus
  • Belgian perustuslakituomioistuin
  • Belgian valtioneuvosto
  • Belgian valtiontilintarkastus
Yhteisöt
  • n
  • k
  • m

Belgian edustajainhuone (holl. Kamer van Volksvertegenwoordigers, ransk. Chambre des représentants, saks. Abgeordnetenkammer) on Belgian parlamentin alahuone, jossa on 150 edustajaa.[1] Jäsenet valitaan joka viides vuosi parlamenttivaaleissa. Vaalipiirejä on 11 ja käytössä on listavaalijärjestelmä. Kahdeksassa vaalipiirissä on 5%:n äänikynnys.[2].

Pysyviä valiokuntia on 11. Näiden lisäksi väliaikaisia valiokuntia voidaan perustaa esim. jotain tiettyä lakialoitetta varten.[3]

Edustajat

Sekä Flanderille että Vallonialle on kiintiöity määrä paikkoja edustajainhuoneessa: 88 Flanderille ja 62 Vallonialle. Saksankielisille alueille tai Brysselille ei ole omia kiintiöpaikkoja.[4]

Edustajien tulee olla vähintään 18-vuotiaita Belgian kansalaisia, jotka asuvat maassa ja joilla on täydet poliittiset oikeudet.[5]

Historia

Aiemmin parlamentissa oli 212 jäsentä.[4]

Viimeisimmät vaalit

Viimeisimmät vaalit pidettiin 26 toukokuuta 2019. Pääministeriksi nousi ensin Charles Michel, mutta kun tämä valittiin myöhemmin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi, tilalle nimitettiin Sophie Wilmès. Edustajainhuoneen puhemieheksi (ran. Président, holl. Voorzitter) on Patrick Dewael.

Wilmès sai muodostettua hallituksen kuuden tukipuolueen avulla, jotta maassa olisi virallisesti hallitus koronakriisin aikana.[6] Syyskuussa 2020 saatiin muodostettua seitsemän puolueen hallituskoalitio, johon kuuluvat sosialistit, Socialistische Partij Anders, reformiliike, Open VLD, Ecolo, vihreät ja flaamien kristillisdemokraatit. Uudeksi pääministeriksi nousi Alexander De Croo.[7]. Uusi hallitus sai lempinimekseen Vivaldi.[8]

Lähteet

  1. The Constitution (pdf) (art. 63) 2018. La Chambre. Viitattu 4.2.2020. (englanniksi)
  2. IFES Election Guide | Elections: Belgium Chamber of Deputies 2019 www.electionguide.org. Viitattu 30.9.2020.
  3. Les commissions 2019. La Chambre. Viitattu 4.2.2020. (ranskaksi)
  4. a b The Federal Parliament 2020. belgium.be. Viitattu 4.2.2020. (englanniksi)
  5. IPU PARLINE database: BELGIUM (Chambre des Représentants), Electoral system archive.ipu.org. Viitattu 19.8.2023.
  6. Blenkinsop, Philip: Belgium inches toward emergency government to tackle virus Reuters. 15.3.2020. Viitattu 12.4.2020. (englanniksi)
  7. Nouveau gouvernement belge: les militants des sept partis (PS, sp.a, MR, Open VLD, CD&V, Ecolo et Groen) ont dit oui RTBF Info. 30.9.2020. Viitattu 30.9.2020. (ranskaksi)
  8. Belgium agrees on government, 16 months after election | DW | 30.09.2020 Deutsche Welle. 30.9.2020. Viitattu 30.9.2020. (englanniksi)
  • n
  • k
  • m
Itsenäiset valtiot
Rajallisesti
tunnustetut valtiot
Itsehallintoalueet
ja muut yhteisöt
Muut yhteisöt
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.