Apollo 16

Apollo 16
John Young tervehtii lippua.
Lennon tilastotiedot
Kutsukoodi	Komentomoduuli: Casper Kuumoduuli: Orion
Miehistön määrä	3
Laukaisu	16. huhtikuuta 1972 kello 17.54.00 UTC
Paluu Maahan	27. huhtikuuta 1972 kello 19.45.05 UTC
Lennon kesto	11 päivää, 1 tunti, 51 minuuttia ja 5 sekuntia
Miehistön kuva
Apollo 16 miehistö: Mattingly, Young ja Duke.
Navigaatio
← Apollo 15 Apollo 17 →
Infobox OK

Apollo 16 oli viides lento, jolla laskeuduttiin Kuuhun. Se oli J-tyypin, laajamittaisen tieteellisen tutkimuksen^[1] lento, jolla oli mukana kuuauto. Lennolla Apollo-aluksesta irrotettiin aurinkotuulta mittaava satelliitti Kuuta kiertämään. Komentomoduulin toimintahäiriöistä huolimatta lentoa jatkettiin, vaikka sitä lyhennettiin päivällä. Laskeutuminen Descartesin ylängön länsireunalle onnistui. Ylänköalueelta löytyi breksioita, ei vanhaa tuliperäistä kiveä, niin kuin odotettiin^[2].

Lennon aikana muun muassa tutkittiin kosmisten säteiden visuaalista ilmiötä, joka saa avaruuslentäjät näkemään spontaaneja valoilmiöitä.^[3][4]

Apollo 16

Apollo 16 oli Apollo-avaruusohjelman kymmenes miehitetty lento ja viides Kuuhun laskeutunut lento.

Laukaisu tapahtui 16. huhtikuuta 1972 kello 17.54.00 UTC Kennedy Space Centeristä. Kuuhun laskeuduttiin 21. huhtikuuta kello 2.23.35 UTC Descartesin ylängölle. Kuun pinnalla miehistö oli 71 tuntia, 2 minuuttia ja 13 sekuntia. Paluu Maahan oli 27. huhtikuuta kello 19.45.05 UTC. Näin lennon kokonaisajaksi tuli 11 päivää, 1 tunti, 51 minuuttia ja 5 sekuntia. Lennolla oli mukana kuuauto Lunar Rover.

Lähtö tapahtui normaalisti. Kolmas rakettivaihe käynnistettiin Maan kiertoradalla, jotta alus lähtisi kohti Kuuta. Raketti tärisi tällä kertaa hyvin korkealla taajuudella^[5]. Kun komentoalus oli irtautunut raketin kärjestä kuualukseen telakoitumista varten, kuualuksen hilseilevä maali leijui pieninä hiukkasina aluksen ympärillä.

Kuun kiertoradalle saavuttiin, ja kuualus Orion irtautui komentoalus Casparista. Kun Mattingly testasi vaakakierre "yawia", komentoalus tärisi. Yksikään varoitusvalo ei palanut. Maassa mietittiin asiaa laajalti, ja tultiin siihen tulokseen, ettei ongelma ollut vakava, ja sen kanssa tullaan toimeen. Kuualus näytti ensin menevän hieman sivuun aiotusta paikasta, mutta laskeutuikin 15 metrin päähän suunnitellusta kohdasta noin 15-metrisen kraatterin reunalle suurten kivenlohkareiden keskelle^[6]. Astronautit olivat tunteja myöhässä komentoaluksen ohjausmoottorin reistailujen takia. Niinpä astronautit kävivät lennonjohdon määräyksestä nukkumaan. Astronautit asensivat kenttätyöpöytä MESA:n, valmistivat kuuauton ajoa varten ja pystyttivät Yhdysvaltain lipun. Aurinko oli matalalla idässä. Kun astronautit ajoivat suunniteltua tutkimuskohdetta Flag-kraatteria kohti, kraatterit ja kivenjärkäleet hidastivat ajoa. Suunnistaminen oli vaikeaa. Matalalla oleva aurinko heijastui kirkkaana edessä olevista mäistä. Astronautit tunnistivat Flag-kraatterin edestään. Tutkijoiden havittelemaa nuorta tuliperäistä kiveä eivät astronautit löytäneet Flag-kraatterin läheltä, löytyi enimmäkseen breksiaa^[7].

Astronautit ajoivat takaisin Youngin ohjaamalla kuuautolla 4–5 km/h, ajoittain jopa 6–10 km/h. Youngin ajaessa Duke kuvasi maastoa kamerallaan ja tönäisi vahingossa Youngia. Tämä tiuskaisi sen takia. Astronauttien tuli juoda kalsiumpitoista appelsiinimehua edellisen kuumiehistön kärsimien sydänongelmien estämiseksi. Avaruuspukuun sijoitettu juomajärjestelmä vuoti sotkien astronauttien hiukset ja liimaten kypärän kiinni kaulusliittimeen. Youngilla oli vatsavaivoja, joita appelsiinimehu pahensi. Young kuvaili mehua ja ruuansulatusongelmia rumilla sanoilla huomaamatta, että lennonjohdon kanssa käytettävä mikrofoni oli auki. Lennonjohto huomautti astronautteja mikrofonin aukiolosta ja kokeili itsekin appelsiinimehua kuvaten sitä samoilla sanoilla kuin mitä Young käytti^[7].

Seuraavana päivänä kuuautolla ajelu oli helpompaa, kun ajettiin etelään, suuntaan mistä Aurinko ei heijastunut häikäisevästi. Kuualus hävisi välillä näkyvistä kumpujen taakse. Astronautit ajoivat nyt 4 kilometrin päässä olevan Stone-vuoriston rinteelle Cinco-kraatteriryhmälle. Sieltä otetut näytteet kumosivat oletuksen, jonka mukaan Descartes-muodostuma olisi alkuperältään tuliperäinen. Sitten astronautit kääntyivät länteen Wreck- ja Stubby-kraattereiden lähelle, jonne matkalla kuuauton takapyörät lakkasivat vetämästä. Tämä hidasti kulkua. Stubbyn lähellä astronautit käänsivät autonsa takaisin kohti kuualusta. Kolmantena päivänä astronautit ajoivat North Ray -kraatterin lähelle. Kraatterin läpimitta oli 1,1 km ja syvyys 230 m. Sen sisäreunat olivat hyvin jyrkät^[8]. Kraatterin pohjaa ei reunalta näkynyt (ilmeisesti siksi, että se oli varjossa). Astronautit kävelivät ison House Rock:ksi ristityn lohkareen lähelle.

Miehistö toi mukanaan Maahan 94,7 kg kuuperänäytteitä. Apollosta laukaistiin alisatelliitti Kuuta kiertämään.

Komentomoduulia kutsuttiin nimellä Casper ja kuumoduulia nimellä Orion.

Miehistö

• John Young, komentaja
• Ken Mattingly, komentomoduulin pilotti
• Charles Duke, kuumoduulin pilotti

Kuukävely

John Young hyppää ja tervehtii lippua. Tervehdys kuvattuna kuuauton televisiokameralla.

EVA – extra-vehicular activity

• Young ja Duke – EVA 1
  • EVA 1 alkoi: 21. huhtikuuta 1972 16.47.28 UTC
  • EVA 1 päättyi: 21. huhtikuuta 23.58.40 UTC
  • Kesto: 7 tuntia, 11 minuuttia ja 2 sekuntia

• Young ja Duke – EVA 2
  • EVA 2 alkoi: 22. huhtikuuta 1972 16.33.35 UTC
  • EVA 2 päättyi: 22. huhtikuuta 23.56.44 UTC
  • Kesto: 7 tuntia, 23 minuuttia ja 9 sekuntia

• Young ja Duke – EVA 3
  • EVA 3 alkoi: 23. huhtikuuta 1972 15.25.28 UTC
  • EVA 3 päättyi: 23. huhtikuuta 21.05.31 UTC
  • Kesto: 5 tuntia, 40 minuuttia ja 3 sekuntia

Avaruuskävely

• Mattingly – EVA 4
  • EVA 4 alkoi: 25. huhtikuuta 1972 20.33.46 UTC
  • EVA 4 päättyi: 25. huhtikuuta 21.57.28 UTC
  • Kesto: 1 tunti, 23 minuuttia ja 42 sekuntia

Mattingly suoritti avaruuskävelyn aluksen ulkopuolella paluumatkalla Maahan.

Laskeutuminen

Alus laskeutui 350 kilometriä lounaaseen Kiritimatista. Pelastusaluksena toiminut USS Ticonderoga odotti viiden kilometrin etäisyydellä.

Lähteet

• Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehiä, kilpajuoksu Kuuhun. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5018-6.
• Whitehouse, David: Kuun elämäkerta. WSOY, 2004. ISBN 951-0-28401-7 (sid.).

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollo 16 Wikimedia Commonsissa

n k m Kuun valloituksen aikajana   Neuvostoliitto   Yhdysvallat   Japani   Kiina   Eurooppa   Intia   Neuvostoliitto   Yhdysvallat   Japani   Kiina   Eurooppa   Intia

Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset Saksa Yhdysvallat