Antti Komonen

Antti Komonen (2. marraskuuta 1880 Käkisalmi – 27. tammikuuta 1946 Seinäjoki) oli suomalainen rehtori, historian opettaja, toimittaja ja kansanrunouden kerääjä.[1][2][3]

Komosen vanhemmat olivat talollinen Pekka Komonen ja Sofia Komonen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1901 Viipurin reaalilyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa opettajakandidaattitutkinnon 1912.[1] Opiskeluaikoinaan Komonen vaikutti Ylioppilaiden Sosialidemokraattisessa Yhdistyksessä ja toimi Vaasassa ilmestyneen sosialidemokraattisen Vapaan Sanan päätoimittajana 1907–1908.[4] Vuonna 1908 hän siirtyi Helsinkiin Oma Maa -lehden toimitussihteeriksi. Käkisalmella asuessaan Komonen oli Käkisalmen yhteiskoulun rehtorina, opettajana Käkisalmen yhteislyseossa ja kansalaisopiston johtajana. Hän oli Käkisalmen Sanomat -lehden pitkäaikainen avustaja ja oli 1932–1933 myös lehden toimituksen jäsenenä. Komosella oli myös maatila Tenkalahdessa Käkisalmen lähellä.[1][5][6][3]

Antti Komonen kuoli Seinäjoen lääninsairaalassa 65-vuotiaana tammikuussa 1946.[3]

Julkaisuja

  • Vaasan työväenyhdistyksen 25-vuotis historiikki : vuosilta 1883–1908, Vaasa, Vaasan Työväenyhdistys 1908.
  • Kaakon kulmalta : Karjalan kannaksen liiton julkaisu 1 ; toim. A. V. Komulainen, Antti Komonen. Karjalan kannaksen liitto 1926
  • Herrojen valta Itä-Suomessa. Käkisalmi 1926
  • Käkisalmi ja Konevitsa. Finlandia-vuosikirja 1927
  • Karjala vapaussodassa I-II ; kirj. Simo Eronen ja Antti Komonen, julkaisija Karjalan sotahistorian toimikunta. Otava 1930
  • Käkisalmen vanha linna. Käkisalmen kotiseututoimikunta, Käkisalmi 1931
  • Käkisalmen yhteiskoulu 1892-1932. Käkisalmi 1932
  • Karjalan kannas. Piirteitä sen vaiheista. Karjalan kannaksen liitto, Käkisalmi 1939

Suomennoksia

  • Heinrich von Roos : Napoleonin mukana Venäjällä. Gummerus 1912
  • Austraalia ja Uusi Seelanti : maa, kansa ja talous ; Robert Schachnerin kirjasta mukaellen suomensi A. K. Gummerus 1912

Lähteet

  1. ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1901, matrikkelinumero 27578
  2. ↑ Henkilöluettelo teokseen Käkisalmemme, toim. Simo Kärävä ja Olli Tenkanen
  3. ↑ a b c Rehtori Antti Komonen, Käkisalmen kaupunki- ja maaseurakunnan seurakuntalehti, 01.02.1946, nro 2, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. ↑ Kaarninen, Mervi: Laukon häädöt 1907 Agricola. Viitattu 14.1.2023. [vanhentunut linkki]
  5. ↑ Käkisalmen kirkon peruskivi laskettu, Turun Sanomat, 18.07.1929, nro 193, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. ↑ Käkisalmen Sanomat, 07.11.1936, nro 126, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla

  • Rehtori Antti Komonen, lähikuva marraskuussa 1942, Sotamuseo (Finna)
  • Rehtori Komonen entisen talonsa raunioiden ääressä marraskuussa 1942, Sotamuseo (Finna)
  • Kymmenvuotisen taipaleen takaa, Kirj. Antti Komonen, Käkisalmen Sanomat, 14.01.1928, nro 5, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Pikapiirtoja itä-kannakselaisista suvuista ja sukunimistä. Kirj. Antti Komonen, Käkisalmen Sanomat, 14.07.1928, nro 79, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Antti Komonen : Laatokka, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 03.07.1932, nro 27, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Antti Komonen : Venäläinen siirtola suomalaisen Kannaksen keskellä, Käkisalmen Sanomat, 11.09.1937, nro 100, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Maisteri Antti Komonen : 20 vuotta sitten lyötiin Raudussa ryssät ja maanpetturit, Käkisalmen Sanomat, 02.04.1938, nro 37, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • "Nuukuutta", huumorintajun puutetta ja epäilyä Laihialla. Kun maisteri Antti Komonen pidätettiin ryssän vakoojana. Vaikutelmia ja tunnelmia Pohjanmaalta, Käkisalmen Sanomat, 10.02.1940, nro 9, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot