Antonín Dvořák
| Antonín Dvořák | |
|---|---|
 Dvořák vuonna 1882 | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Antonín Leopold Dvořák |
| Syntynyt | 8. syyskuuta 1841 Nelahozeves, Böömin kuningaskunta, Itävallan keisarikunta |
| Kuollut | 1. toukokuuta 1904 (62 vuotta) Praha, Böömin kuningaskunta Itävalta-Unkari |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | länsimainen taidemusiikki ja ooppera |
| Soittimet | urut, piano, viulu ja alttoviulu |
 Nimikirjoitus | |
| Aiheesta muualla | |
| www.antonin-dvorak.cz | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Antonín Leopold Dvořák 
kuuntele ääntämys (ohje) (8. syyskuuta 1841 Nelahozeves, Böömin kuningaskunta, Itävallan keisarikunta – 1. toukokuuta 1904 Praha, Itävalta-Unkari) oli tšekkiläinen säveltäjä, jonka kuuluisimpia teoksia ovat h-molli-sellokonsertto, 9. sinfonia (Uudesta maailmasta), slaavilaiset tanssit ja ooppera Rusalka. Hän oli erittäin tuottelias ja monipuolinen säveltäjä. Hän on tšekkiläis-kansallisen musiikin toinen huomattava säveltäjä Bedřich Smetanan ohella. He olivat kuitenkin luonteiltaan erilaisia: Smetana pyrki olemaan aristokraatti ja sävellyksissään runollisen pateettinen ja kaihoisa; Dvořákin musiikki on talonpoikaista, melodisen vuolasta, raikasta ja kiihkeää.[1]
Elämä
Dvořák syntyi Nelahozevesin kylässä Böömissä Itävallan keisarikunnassa, lähellä Prahaa vähävaraisen majatalonomistajan poikana.[1] Alue on nykyisin osa Tšekkiä.[2] Prahassa hän viettikin suurimman osan elämästään. Ensimmäisen sinfoniansa hän kirjoitti 24-vuotiaana.
Dvořák hankki toimeentulonsa vuodesta 1862 alttoviulistina Prahan kansallisteatterin orkesterissa. Samalla hän sävelsi sinfonioita, oopperoita ja kamarimusiikkia, jotka eivät kuitenkaan saaneet huomiota. Osa näistä sävellyksistä liitettiin hänen teosluetteloonsa vasta jälkeenpäin. Isänmaallinen kantaatti Hymnus (1872, Valkeavuoren perilliset) nosti hänet esille ja hän sai suojelijakseen säveltäjämestari Johannes Brahmsin. Hän tuli tunnetuksi myös muualla Euroopassa sekä runsaan tuotantonsa että konserttimatkojensa ansiosta. Prahan konservatorion johtajaksi hän tuli vuonna 1901.[1]
Vuodet 1892–1895 Dvořák toimi New Yorkin National Conservatoryn johtajana. Yhdysvaltain-oleskelunsa aikana hän kirjoitti kuuluisimman teoksensa, yhdeksännen sinfoniansa (Uudesta maailmasta). Koti-ikävä pakotti hänet kuitenkin palaamaan Prahaan[1].
Sävellyksiä
Dvořák on tuottanut lähes kaikkia sävellyslajeja. Hänen soitinmusiikkinsa on edelleen hyvin suosittua.[1] Hän kirjoitti yhdeksän sinfoniaa, joista tunnetuin on numero 9 ”Uudesta maailmasta”. Konsertoista tunnetuimmat ovat sellokonsertto, viulukonsertto ja hiukan harvinaisempi pianokonsertto.[3] Sen sijaan Dvořákin musiikkiteatterisävellykset ovat vähemmän kuultuja lukuun ottamatta Rusalka-oopperaa, joka on yhdeksäs hänen kymmenestä oopperastaan.[1]
Ääninäytteet
Largo – Second Movement from Dvořák's Symphony No.9
4. Allegro con fuoco - Fourth Movement from Symphony No.9
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Orkesteriteoksia
- Slaavilaisia tansseja op. 46 ja op. 72
- Serenadi jousiorkesterille op. 22
Konserttoja
- Viululle a-molli op. 53
- Sellolle h-molli op. 104
Kamarimusiikkia
- Jousikvartetto F-duuri, Amerikkalainen op.96
- Sonatiini G-duuri op.100 viululle ja pianolle
Sinfonioita
- Nro 1 c-molli, Zlonicen kellot
- Nro 4 d-molli
- Nro 5 F-duuri op. 76
- Nro 6 D-duuri op. 60
- Nro 7 d-molli op. 70
- Nro 8 G-duuri, Englantilainen op. 88
- Nro 9 e-molli, Uudesta maailmasta op. 95
Oopperoita
- Paholainen ja villi Käthe op. 112
- Rusalka op. 114
- Armida op. 115
Kuoroteoksia
- Stabat Mater op. 58
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antonín Dvořák Wikimedia Commonsissa
- Heikki Poroila: Yhtenäistetty Antonín Dvořák (koko sävellystuotanto listattuna)
- Dvořák International Music Score Library Project (englanniksi)
- Vapaasti käytettävissä olevia Dvořákin partituureja Mutopia Project
| ||||||||||||||||||||||||||
