Alustatalous

Alustatalous on taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa jossa olennaisessa asemassa ovat Internet-infrastruktuuri ja sen päälle rakennetut palvelut. Tätä tietotekniikan mahdollistamaa ympäristöä voidaan kutsua alustaksi ja sillä tapahtuvaa taloudellista toimintaa alustataloudeksi.[1] Nick Srnicekin mukaan alustat perustuvat eri ryhmien yhdistämiselle ja datalle. Srnicekin mukaan alusta on mekanismi joka seuraa ryhmien välistä vuorovaikutusta sekä kerää dataa ja käyttää kerättyä dataa. Srnicekin mukaan yksityisyyden suojan mureneminen on olennainen osa alustataloutta.[2]

Tunnetuimpia alustatalouden toimijoita ovat erilaiset palveluita ja tuotteita välittävät yritykset, kuten Amazon, Airbnb, Uber ja Baidu. Myös sellainen kansalaistoiminta kuten Wikipedia ja Siivouspäivä voidaan nähdä kuuluvan alustatalouden piiriin. Toinen yleinen alustatalouteen liittyvä ilmiö ovat erilaiset teknologiset alustat joiden varaan muut voivat rakentaa tuotteita ja palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi Microsoftin, Applen ja Googlen alustat joihin varautuen useat itsenäiset kehittäjät perustavat liiketoimitansa.[1]

Yleistä

Alustatalousyritykset on jaettu seuraaviin tyyppeihin:

  • Transaktioalustat (digital matchmakers): Amazon, Airbnb, Uber, Wolt ym.
  • Innovaatioalustat: Microsoft, Intel ym.: muut voivat tehdä tuotteita ja palveluita heidän standardiensa varaan.
  • Integroidut alustat ovat edellisten yhdistelmiä, kuten Apple, Google ja Alibaba.

Alustataloudessa arvonluonnissa on väitetty siirryttävän perinteisen arvoketjujen optimoinnista ja ohjailusta organisaatioiden ja toimialojen rajat ylittävien alustaekosysteemien luomiseen. Alustatalous kuvaa markkinaa, jossa digitaalisiin alustoihin nojaava liiketoiminta on saavuttanut merkittävän tai määräävän markkina-aseman.[3]

Alustatalouteen kuuluu taipumus kohti monopolia, sillä tietyn koon saavuttaneesta alustasta tulee dominoiva. Esimerkkejä tällaisista ovat Google hakukoneissa, Facebook sosiaalisissa verkostoissa, Twitter mikrobloggaamisessa, Netflix elokuvien suoratoistossa, YouTube videoiden jakamisessa ja Spotify musiikissa.[4] Alustan taipumusta kohti monopolia selitetään verkostovaikutuksilla: mitä useampi käyttää alustaa, sitä arvokkaammaksi alusta muodostuu kaikille. Tästä seuraa itseään voimistava menestys, ja kilpailijoiden on käytännössä mahdotonta tehdä lovea alustan saavuttamaan asemaan.[2]

Srnicekin mukaan datan keräämiseen perustuminen saa alustatalouden toimijat kasvattamaan datan keruuta. Srnicekin ennustuksen mukaan eri alustat tulevat tulevaisuudessa kilpailemaan keskenään sen kautta mistä ne saavat kerättyä lisää dataa.[2] Johannes Koposen mukaan alustatalouden toimijat ovat hyötyneet siitä että niiden hyödyntämä avainresurssi, data, on niukka resurssi. Data ei kuitenkaan välttämättä tule jatkossa olemaan niukka resurssi.[5]

Alustatalouden on tulkittu olevan Suomessakin keskeinen kilpailukykytekijä kansainvälisessä liiketoiminnassa tulevaisuudessa ja asiaa käsitellään esimerkiksi Business Finlandin oppaassa alustatalouden tiekartasto.[6] Useat konsulttiyritykset ovat myös luoneet suunnittelutyökaluja, joiden avulla voi mallintaa istuvuutta yritykseen omaan liiketoimintaan.[7]

Sääntely

Suuria alustoja on erityisen paljon Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa niiden on annettu kehittyä melko vapaina sääntelystä. Kiinassa esimerkiksi Tencent, Baidu ja Meituan ovat yksityisomisteisia ja siten teoriassa melko vapaita. Silti niitä kontrolloidaan huomattavasti, mutta valtio myös suojaa niitä ulkomaiselta kilpailulta.[8][9]

NBER-tutkimuksen mukaan tietotyön keikkatyöalustojen sääntely vähentäisi työntekijöiden, alustan ja työnostajien hyötyä eikä auttaisi offline-tietotyöläisiäkään. Ilman sääntelyä keikkatyöntekijät saavat 40 % alustan tuottamasta hyödystä (ylijäämästä).[10]

Yrittäjä vai palkkatyöntekijä?

Kalifornian kansanäänestyksessä 2020 selvä enemmistö äänestäjistä vaati lainmuutosta, joka tekisi alustatalouskuskeista itsenäisiä yrittäjiä.[11]

Suomessa asiaa vasta selvitetään oikeudessa (2021).[11] Työneuvosto katsoi vuonna 2020, että ruokalähetit ovat työntekijöitä eivätkä yrittäjiä[7], joskaan he eivät kuulu Suomessa työehtosopimusjärjestelmään toisin kuin muissa Pohjoismaissa[12].

Yrittäjillä on kannustin toimia tehokkaasti. Jos kuski olisi työsuhteessa, hänelle pitäisi taata minimituntipalkka. Tällöin hänellä olisi heikompi kannustin toimia tehokkaasti. Sitä pitäisi kompensoida lisäämällä työntekijän valvontaa. Yksinyrittäjinä he toimivat tehokkaasti, koska tuntilaskutus vaihtelee haarukassa 10-28 euroa.[11]

Woltille ja muille lähetysalustayhtiöille lienee HS-analyysin mukaan samantekevää, katsotaanko kuskit yrittäjiksi vai työsuhteessa oleviksi. Tärkeämpää on se, miten joustavia työsuhteen ehdot ovat. Berliinissä Woltin lähetit ovat työsuhteessa mutta laki on niin joustava, että keikkatyö sujuu toimivasti. HS-analyysi arvioi, että vastaava lainmuutos tehdään Suomessakin, niin että laki mahdollistaa toimivan kuskityön työsuhteessakin, vaatii vain eräiden riskien siirtoa kuskeilta alustayhtiölle.[11]

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 56 % Woltin läheteistä haluaa työskennellä yrittäjänä ja 25 % mieluummin työsuhteessa. Lähetit pitivät tärkeänä yrittäjyyden tuomaa vapautta, ja 73 % heistä katsoi sen työsuhteen turvaa tärkeämmäksi. 41 % oli suorittanut vähintään kandidaatin tutkinnon yliopistossa, 21 % ammattikorkeakoulututkinnon. Woltin lähettiyhteistyöstä vastaava Juhani Mykkänen arveli syyksi sen, että ilman suomen taitoa voi olla vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Tosin 81 % sanoi valinneensa työn ja vain 19 % tekevänsä sitä siksi, ettei löytänyt muuta työtä. Mykkäsen mukaan työlainsäädäntö ei mahdollista läheteille vapautta päättää työajoistaan työsuhteessa, vain yrittäjinä. Hänestä olisi parempi parantaa itsensätyöllistäjien turvaverkkoja, esimerkiksi sallia alustayrityksen tilittää YEL-maksu.[13]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Gawer, Annabelle: Platforms, markets, and innovation. Cheltenham, UK: Edward Elgar, 2009. 320800466. ISBN 1848440707. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c https://rampages.us/goldstein2017capitalism/wp-content/uploads/sites/24780/2017/08/Srnicek-2017-Juncture.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ alustatalous.fi alustatalous.fi. Viitattu 24.3.2018. (englanniksi)
  4. ↑ https://finance.yahoo.com/news/why-uber-business-model-might-come-undone-after-ipo-220646717.html
  5. ↑ https://www.demoshelsinki.fi/en/2018/03/26/fall-platform-business-model/
  6. ↑ Business Finland: Alustatalouden tiekartasto businessfinland.fi.
  7. ↑ a b Wolt ja Foodora laajenevat vauhdilla kaupan puolelle – Lähettibisnes tekee uusia aluevaltauksia, mutta työntekijöiden asema ei ole muuttunut Yle, 2021
  8. ↑ Lucas, Louise. "Tencent and Alibaba close in on global tech elite" (tilaajille), Financial Times, 21 November 2017. 
  9. ↑ Regulation in the Platform Economy: Do We Need a Third Path? 29 March 2017. Munich Business School.
  10. ↑ Christopher T. Stanton ja Catherine Thomas: Who Benefits from Online Gig Economy Platforms? marraskuu 2021. National Bureau of Economic Research (NBER), nber.org. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d Wolt hakee oikeudesta ratkaisua lähettien asemaan – Suomessakin lait voivat muuttua helpottamaan alustatalouden keikkatyötä Helsingin Sanomat. 2.11.2021.
  12. ↑ Elias Krohn: Suomi on jälkijunassa keikkatyöläisten oikeuksissa. Kansan Uutiset, 9.4.2021, s. 10–11.
  13. ↑ Wolt valmistautuu mahdolliseen hallinto-oikeusprosessiin, selvitti lähettiensä ajatuksia yrittäjyydestä Helsingin Sanomat. 23.6.2021.

Kirjallisuutta

  • Srnicek, Nick. Platform Capitalism. ISBN 9781509504879