Alija Izetbegović
| Alija Izetbegović | |
|---|---|
 Alija Izetbegović oli merkittävä bosniakkipoliitikko ja kiistanalainen hahmo. | |
| Bosnia ja Hertsegovinan 1. presidentti | |
| 20. joulukuuta 1990 – 14. maaliskuuta 1996 | |
| Pääministeri | Jure Pelivan Mile Akmadžić Haris Silajdžić Hasan Muratović |
| Edeltäjä | Obrad Piljak |
| Seuraaja | Živko Radišić |
| Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston 1. bosniakkijäsen | |
| 14. maaliskuuta 1996 – lokakuuta 2000 | |
| Seuraaja | Halid Genjac |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. elokuuta 1925 Bosanski Šamac, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta (nykyään Bosnia ja Hertsegovina) |
| Kuollut | 19. lokakuuta 2003 (78 vuotta) Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina |
| Ammatti | asianajaja aktivisti filosofi kirjailija poliitikko |
| Puoliso | Halida Repovac |
| Tiedot | |
| Puolue | Stranka demokratske akcije (SDA) |
| Uskonto | sunni-islam |
 Nimikirjoitus | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Alija Izetbegović (bosn. (kyrillinen), Алија Изетбеговић, 8. elokuuta 1925 – 19. lokakuuta 2003) oli bosnialainen muslimiaktivisti, filosofi, poliitikko, Bosnia ja Hertsegovinan presidentti 1990–1996 sekä Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston jäsen 1996–2000.
Hän kirjoitti joitain kirjoja, joista merkittävin on Islam idän ja lännen välillä (1982), jossa hän sovitteli sunni-islamia demokraattiseen järjestelmään.[1] Izetbegović tuomittiin huhtikuussa 1983 Sarajevossa vankilaan kahdentoista muun kanssa. Izetbegovićin syyte oli että hän oli kirjoittanut kymmenen vuotta aiemmin "Islamilaisen julistuksen." Syytettyjä syytettiin islamilaisesta fundamentalismista ja yrityksestä muuttaa Bosnia islamilaiseksi valtioksi.[2]
Hän opiskeli lakia Sarajevon yliopistossa ja työskenteli lakimiehenä kahdessa suuressa yhtiössä.[1] Vuonna 1990 Izetbegović perusti bosniakkien uskonnollis-kansallismielisen SDA-puolueen joka sijoittautui poliittisella kentällä konservatiiviseen maltilliseen oikeistoon.
Izetbegović siirtyi nuoruuden jyrkästä islamilaisuudestaan kannattamaan pikemminkin monikansallista Bosnia-Hertsegovinaa. Serbit pitivät häntä sotapropagandassaan kovan linjan islamilaisfundamentalistina. Bosnian sodassa Bosnia-Hertsegovinan presidentti Izetbegović taisteli säilyttääkseen Bosnian yhtenäisenä, demokraattisena ja monikansallisena, kun samaan aikaan serbi- ja kroaattiseparatistit pyrkivät eroamaan siitä. 1990-luvulla Izetbegović kampanjoi avoimesti uskonnollisin tunnuksin, mikä ei lieventänyt kristittyjen serbien ja kroaattien pelkoja islamilaisesta Bosniasta.[3]
Izetbegović hylkäsi rauhansuunnitelman toisensa jälkeen laskelmoiden, että viimein länsimaiden oli toimittava serbejä vastaan.[1] Hän hylkäsi ennen Bosnian sotaa esitetyn Carringtonin-Cutleiron rauhansuunnitelman, jonka oli ehtinyt allekirjoittaa. Suunnitelma olisi jakanut Bosnia-Hartzegovinan kolmeen etnisen ryhmän mukaiseen kantoniin Sveitsin mallin mukaisesti. Izetbegovic vetäytyi sopimuksesta maassa vierailleen Yhdysvaltain Jugoslavian lähettilään Warren Zimmermanin kehotuksesta hieman ennen sodan alkua. Izetbegović halusi yhtenäisen, itsenäisen Bosnian, ja sota oli hänen mielestään hinta, joka oli siitä maksettava. Sodan aikana Izetbegović johdolla Bosnia myös hylkäsi Oven-Stoltenbergin rauhanehdotuksen liikaa serbejä suosivana. Daytonin rauhansopimus oli Izetbegovićille tappio, koska se jakoi Bosnian. Länsimaiden sijaan Izetbegović sai apua Iranista ja Saudi-Arabiasta, jotka toimittivat rahaa, aseita ja taistelijoita.[1]
Länsimaiden media tuki Izetbegovićia, jolla oli maine jonkinlaisena väkivallattomuuteen pyrkivänä "gandhina."[1] Yhdysvaltalainen diplomaatti - joka osallistui Bosnian sodan päättäneisiin rauhaneuvotteluihin - Richard Holbrook sanoi, että "En usko, että tämä valtio (Bosnia) olisi olemassa ilman häntä. Kaikki ihmiset tekevät virheitä, mutta toistan: Ilman häntä Bosnia-Hertsegovinaa ei olisi olemassa."
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alija Izetbegović Wikimedia Commonsissa
- Alija Izetbegovićin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- "The leader caught without a land", The Times (UK), 4. helmikuuta 1993
- "Alija Izetbegović, Muslim Who Led Bosnia, Dies at 78", New York Times, 20. lokakuuta 2003
- "Obituaries; Alija Izetbegović, 78; Led Bosnia Through War", Los Angeles Times, 20. lokakuuta 2003
- "Obituary: Alija Izetbegović: Bosnia's first president, a devout Muslim who fought for his country's survival in war and peace during the 1990s", The Guardian (UK), 20. lokakuuta 2003
- Bosnia: A Short History, Noel Malcolm, 1996
- Galvanizing Fear of Islam: The 1983 Trial of Alija Izetbegović in Context, Aimee Wielechowski, 1996
- The Two Faces of Islam, Stephen Schwartz, 2002
- "Alija Izetbegović: 1925-2004, Azam.com, Inc.
- "Who was Alija Izetbegović? Moderate Democrat or Radical Islamist?", Emperor's Clothes; 10. maaliskuuta 2003; by Francisco Gil-White
| ||||||||||||||||||
