Aivovuoto

Tämä artikkeli käsittelee työvoiman liikkumista. Muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Aivovuoto (< engl. brain drain) tarkoittaa työikäisten koulutettujen ihmisten muuttamista maasta toiseen. Tällöin alkuperämaa häviää menettäessään osaavaa työvoimaa, ja kohdemaa hyötyy saadessaan sitä.

Syyt

Koulutettuja ammattilaisia vetää kehittyneisiin maihin näiden tarjoamat hyvät palkat, jotka voivat olla moninkertaisia lähtijöiden synnyinmaan palkkoihin verrattuna. Aivovuotoa aiheuttavat myös joidenkin lähtömaiden levottomat yhteiskunnalliset olosuhteet. Joillain aloilla länsimaisten teknologia-alan yritysten työvoimasta merkittävä osa voi olla maahanmuuttajia. Osa heistä on muuttanut länteen töihin, ja osa on opiskelijoita, jotka eivät ole palanneet kotimaihinsa.[1]

Seuraukset

Aivovuodon kautta kehittyvät maat menettävät tarvitsemiaan osaajia ulkomaille. Kohdemaissa, kuten Yhdysvalloissa, maahan tuleva valmiiksi koulutettu työvoima voi heikentää paikallisten vähemmistökansallisuuksien koulutustarvetta.[1]

Alkuperämaa toisaalta hyötyy kouluttamistaan henkilöistä siten, että osa koulutetuista siirtolaisista lähettää rahaa kotimaahansa vähentäen siten köyhyyttä. Siirtolaisten kotimaahansa lähettämä vuotuinen rahamäärä on Maailmanpankin mukaan moninkertainen viralliseen kehitysapuun verrattuna.[2]

Kehitysmaista länsimaihin

Nykyisin aivovuoto-ongelma on suurin kehitysmaissa. Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta siirtolaisiksi lähtevistä korkeakoulutettujen osuus on 40%, kun koko väestöstä osuus on vain neljä prosenttia. Esimerkiksi lääkärien lähteminen siirtolaisiksi lisää lääkäripulaa Afrikassa.[2] Kehitysmaat kärsivätkin eniten juuri terveydenhuollon henkilöstön maastamuutosta. Ongelman korjaamiseksi esimerkiksi Iso-Britannia on tukenut terveysalan koulutusta koulutettuja henkilöitä lähettävistä maista. Tulevaisuudessa kysynnän kehitysmaiden koulutetuista henkilöistä odotetaan kasvavan länsimaiden vanhenevan väestön vuoksi.[3]

Suomessa

Suomesta muuttaa ulkomaille enemmän korkeasti koulutettuja suomalaisia kuin heitä muuttaa sieltä takaisin.[4] Suomen sisäisen aivovuodon osalta esimerkiksi itäsuomalaisista korkeakoulutetuista yli puolet päätyy muualle töihin.[5] Korkeakoulutettujen muuttoliikkeestä hyötyvät erityisesti Helsingin, Tampereen ja Oulun vaikutusalueet.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b Schaefer, Richard T. (toim. Schaefer, Richard T.): ”Brain Drain”, Encyclopedia of Race, Ethnicity, and Society, s. 199–200. Sage Publications, 2008. ISBN 978-1-4129-2694-2.
  2. ↑ a b Raportti: Aivovuoto koettelee pahiten pieniä kehitysmaita (Arkistoitu – Internet Archive) − KEPA
  3. ↑ Aivovuoto rikastuttaa länsimaita, kuinka käy lähtömaiden? 13.9.2009. Ihmisiä muuttoliikkeessä - tietoa ja puheenvuoroja siirtolaisuudesta: Muuttoliikkeessä-hanke. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Aivovuoto Suomesta yhä ennallaan 10.9.2008. Helsingin Sanomat.
  5. ↑ Aivovuoto kahmaisee yli puolet koulutetuista 9.3.2011. YLE Pohjois-Karjala.
  6. ↑ Aivovuoto on Turun seudun haaste 26.4.2011. Turun kaupunki. Arkistoitu 26.9.2011. Viitattu 14.6.2011.

Aiheesta muualla

  • Aivovuoto huolettaa EU:ta 2003. Helsingin yliopisto.
  • Intian "aivovuoto" kääntymässä kotia kohti 20.4.2008. Uusi Suomi.
  • Aivovuoto uhkaa lamassa rypevää Kreikkaa 16.9.2010. Tekniikka&Talous. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 14.6.2011.
  • Aivovuoto kehitysmaista jatkuu vuolaana 3.10.2002. Ulkoasiainministeriö.
  • Aivovuoto koettelee Paraguayta 16.3.2009. Maailma.net.