Ahopäivänkakkara
Tämä artikkeli kertoo kasvilajista. Päivänkakkara on myös Turussa sijaitseva veistos.
| Ahopäivänkakkara | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Päivänkakkarat Leucanthemum |
| Laji: | vulgare |
| Kaksiosainen nimi | |
| Leucanthemum vulgare | |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Ahopäivänkakkara eli päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on valko-keltakukkainen mykerökukkaiskasvi. Se on läheistä sukua krysanteemeille, joihin se on aiemmin sijoitettu nimellä Chrysanthemum leucanthemum. Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka.[1]
Ulkonäkö ja koko
Ahopäivänkakkara kasvaa 20–60 cm korkeaksi. Sen mykerökukinnossa on valkoteräiset laitakukat ja heleänkeltaiset kehräkukat. Alhaalla on pitkäruotisia liuskahampaisia lehtiä, varsilehdet ovat pienempiä, eikä niillä ole ruotia.
Ahopäivänkakkara muistuttaa etenkin kukintojensa perusteella paljolti peltosauniota (Tripleurospermum inodorum), merisauniota (Tripleurospermum maritimum) sekä kamomillasauniota (Matricaria chamomilla), mutta ahopäivänkakkara on erotettavissa saunioista muun muassa lehtien ulkonäön perusteella.
Levinneisyys
Ahopäivänkakkaraa tavataan koko Euroopassa sekä Siperian ja Pohjois-Amerikan keskiosissa lauhkealla vyöhykkeellä.[2]
Suomessa ahopäivänkakkara on yleinen Kemin eteläpuolella, Lapissa tulokaskasvi. Sitä viljellään koristekasvina.[3]
Elinympäristö
Ahopäivänkakkara kasvaa kuivilla, valoisilla paikoilla: niityillä, kallioilla ja kivikoissa. Liian rehevässä maassa se ei pärjää muille kasveille.
Ahopäivänkakkaraa ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä ovat ainakin päivänkakkarakärsäkäs (Cyphocleonus trisulcatus), piennarkenttäkääriäinen (Dichrorampha aeratana), Dichrorampha baixerasana, päivänkakkarakenttäkääriäinen (Dichrorampha consortana), päivänkakkaranirppu (Diplapion stolidum) ja Tephritis neesii.[4]
Lähteet
- ↑ Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
- ↑ Levinneisyyskartta – Den virtuella floran
- ↑ Hämet-Ahti et al: Retkeilykasvio. Suomen luonnonsuojelun tuki, 1984.
- ↑ Leucanthemum vulgare (oxeye daisy) Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI). Viitattu 4.8.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Suomen Lajitietokeskus: Ahopäivänkakkara (Leucanthemum vulgare)
- Kasviatlas 2022: Ahopäivänkakkaran (Leucanthemum vulgare) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Ahopäivänkakkara (Leucanthemum vulgare)
- Luontoportti: Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Leucanthemum vulgare – ahopäivänkakkara
- ITIS: Leucanthemum vulgare (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Leucanthemum vulgare (englanniksi)
- Flora of China: Leucanthemum vulgare (englanniksi)
|
