Acehilaiset

Acehilaiset
Merkittävät asuinalueet  Indonesia 890 000–3 miljoonaa  Malesia 20 000–40 000[1]
Kielet	atšeh, indonesia
Uskonnot	sunnalaisuus
Infobox OK

Acehilaiset ovat Indonesiaan kuuluvan Sumatran saaren Acehin alueella asuva etninen ryhmä. Naapurikansoista heitä erottaa kaikkein selvimmin tiukka sunnalaisuus. Indonesian vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan acehilaisia oli 890 000, mutta joidenkin arvioiden mukaan heitä olisi jopa 3 miljoonaa. Acehilaiset puhuvat malaijilais-polynesialaisiin kieliin kuuluvaa atšeh’n kieltä. Useimmat puhuvat myös indonesiaa.^[2]

Historia

Nykyiset acehilaiset polveutuvat todennäköisesti malajilaisista, joita alkoi muuttaa suuressa mittakaavassa Acehin alueelle noin 3 000 vuotta sitten. Alueelle perustettiin ensin hinduvaltioita, mutta sittemmin alueelle levisi islaminusko, luultavasti 1200- tai 1300-luvuilla. Islamin myötä alueelle perustettiin voimakas Acehin sulttaanikunta, joka ulotti valtansa Etelä-Thai­maahan saakka. Aceh säilyi pitkään itsenäisenä senkin jälkeen, kun Hollanti alkoi vallata Indonesian muita alueita. Aceh joutui hollantilaisten vallan alle vasta 1800-luvulla. Toisessa maailmansodassa acehilaiset muodostivat sissijoukkoja taistellakseen Japania vastaan, ja sodan jälkeen he alkoivat kannattaa Indonesian itsenäisyyttä ja sotivat hollantilaisia vastaan vuosina 1945–1949. Indonesian itsenäistyttyä ongelmia tuli kuitenkin, kun acehilaiset kokivat vallan keskittyneen liiaksi Jaavalle. Vuonna 1953 Daud Beureueh julisti Acehin itsenäiseksi islamilaiseksi valtioksi, mutta julistusta seurasi sota, ja vuonna 1959 solmitussa aselevossa sovittiin autonomiasta Indonesian sisällä. Ongelmia tuli jälleen 1970-luvulla. kun hallitus alkoi käyttää alueen luonnonvaroja hyväkseen yksipuolisesti. Alueella perustettiin Vapaa Aceh -liike ja Aceh julistettiin jälleen itsenäiseksi vuonna 1976. Seuraavan kahden vuosikymmenen ajan alueella käytiin kiivaita taisteluita, ja vuoteen 1998 oli kuollut 2 000 henkilöä. Suharton kukistuminen vuonna 1998 helpotti tilannetta, mutta armeijan sodan aikaisien joukkomurhien paljastuminen kiristi tilannetta pian uudestaan. Vuonna 2001 Acehille annettiin lisää vapauksia, joihin kuului muun muassa šarialain käyttöönotto alueella. Tapaninpäivän tsunami teki laajaa vahinkoa Acehissa tappaen noin 168 000 paikallista.^[3]

Nykypäivä

Acehin tilanne on rauhoittunut jonkin verran vuonna 2005 solmitun tulitauon ja vuosien 2006 sekä 2007 vaalien seurauksena. Indonesian hallituksen rohkaiseman maahanmuuton takia acehilaiset muodostavat joidenkin tietojen mukaan enää noin puolet Acehin väestöstä loppujen ollessa muualta tulleita maahanmuuttajia. Osa maahanmuuttajista on kuitenkin sittemmin lähtenyt alueelta. Vuoden 2005 rauhansopimuksen mukaan acehilaisten tulisi saada 70 % Acehista saaduista kaasu- ja öljytuotoista.^[3]

Lähteet