Äyriäiset

Äyriäiset
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset
Crustacea
Brünnich, 1772
Alaryhmät
  • Katso teksti
Katso myös

  Äyriäiset Wikispeciesissä
  Äyriäiset Commonsissa

Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Äyriäiset (Crustacea) ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia, kiduksilla hengittäviä eläimiä. Maapallolta äyriäisiä tunnetaan noin 50 000–67 000 lajia[1], Suomesta noin 350.

Ulkonäkö ja rakenne

Useimmilla äyriäisillä on kitiinin peittämä, jaokkeista koostuva vartalo, joka on jakautunut päähän, keskiruumiiseen ja takaruumiiseen. Niillä on kaksi paria tuntosarvia, sekä suussa yksi pari yläleukoja ja kaksi paria alaleukoja. Keskiruumiissa on vaihteleva määrä raajoja, joita käytetään liikkumiseen tai tarttumiseen. Ruoansulatus on kaksiaukkoinen, ruoansulatuskanava suora ja lyhyt. Hermosto on tikapuumallinen.

Tutkijat ovat jonkin verran erimielisiä siitä, voivatko äyriäiset kokea kipua.[2]

Pienimmät äyriäiset painavat gramman kymmenesosan, suurimmat yli 20 kiloa.[1]

Elintavat ja elinympäristö

Monet äyriäiset käyttävät eläinravintoa, mutta osa syö myös kasvinosia. Koska äyriäisten kitiinistä ja kalkista muodostuva kuori ei veny, on kasvavan äyriäisen aika-ajoin vaihdettava (”luotava”) se. Tämä on vaarallinen vaihe, sillä kuorettomana äyriäinen on suojaton.

Äyriäisistä valtaosa elää meressä, mutta monet äyriäiset ovat sopeutuneet makeaan veteen. Lisäksi on myös täysin kuivalla maalla eläviä lajeja (muun muassa monet siirat). Suurin osa lajeista elää itsenäisesti, mutta muutamat ovat parasiittisia ja elävät isäntäeläimiinsä kiinnittyneinä. Merirokot elävät aikuisvaiheensa alustaan kiinnittyneenä. Äyriäisnaaras kantaa usein muniaan mukanaan. Tyypillisesti äyriäisillä on kuoriutumisen jälkeen toukkavaihe, mutta ei aina (esimerkiksi ravut).

Luokittelu

Äyriäisten kirjoa:Ylärivissä vasemmalta hankajalkainen, siira (pieni), siimajalkaisia, taskurapu (ylempi), katka (alempi), vesikirppu. Alarivissä kilpikidusjalkainen, valastäi (katka), sirkkaäyriäinen, rapu, kalatäi, molukkirapu (nykyluokituksessa ei äyriäinen). Meyers Konversations-Lexikon, 1890–1895.

[3]

Ihminen ja äyriäiset

Joitakin äyriäislajeja käytetään ruoaksi. Näitä ovat muiden muassa joki-, tiikeri- ja täplärapu, hummeri, katkarapu, langusti ja taskurapu.[4]

Äyriäiset voivat aiheuttaa ruoka-aineallergiaa.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b Crustaceans (subphylum Crustacea) Treasures of the Sea. WWF. Arkistoitu 7.2.2013. Viitattu 11.3.2013. [vanhentunut linkki]
  2. ↑ Further evidence crabs and other crustaceans feel pain BBC. Viitattu 11.3.2013.
  3. ↑ World Register of Marine Species (WoRMS): Crustacea (luettu 11.11.2019) (englanniksi)
  4. ↑ Äyriäiset ja nilviäiset Chipsters Food. Arkistoitu 9.4.2018. Viitattu 9.4.2018.
  5. ↑ Äyriäiset ja nilviäiset (muun muassa simpukat, mustekalat, osterit ja etanat) Ruokavirasto. Viitattu 10.1.2021.

Aiheesta muualla

  • Äyriäiset ja nilviäiset (muun muassa simpukat, mustekalat, osterit ja etanat) – Ruokavirasto
  • Joel W. Martin & George E. Davis (2001) An Updated Classification of the Recent Crustacea (Arkistoitu – Internet Archive). Natural History Museum of Los Angeles County. 132 s.
  • Luettelo Suomen äyriäislajeista (englanniksi)
Taksonitunnisteet